27.5.07

Neljä teesiä maahanmuutosta, osa III: Erilaisuus on rikkaus!!!

Maahanmuuton kannattajien mielestä erilaisuus on rikkaus, ja maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat siitä syystä hienoja ja hyviä asioita Suomelle. Jokainen on varmasti kuullut tämän argumentin.


Kuka tahansa järkevä ihminen myöntää, että erilaisuus voi olla rikkaus. Toimiva yhteiskunta tarvitsee erilaisia ihmisiä: taitavia, luovia ajattelijoita ja aivan yhtä lailla kädentaitoisia toteuttajia ja tekijäihmisiä. Kuka tahansa järkevä ihminen myöntää myös sen, ettei kaikki erilaisuus ole rikkautta. Yhteiskunta ei tarvitse kaikkia erilaisia ihmisiä. Esimerkkinä yhteiskunta tarvitsee hyviä valtiomiehiä, mutta ei väkivaltaisia diktaattoreita. Yhteiskunta tarvitsee heteroseksuaaleja, jotka muodostavat perheitä ja kasvattavat lapsensa. Yhteiskunta ei tarvitse esimerkiksi pedofiileja. Jos kaikki erilaisuus on rikkautta, miksi vasemmisto sitten valittaa kasvavista tuloeroista? Eikö se, että on olemassa erilaisia ihmisiä, vaikkapa rikkaita ja köyhiä, muka olekaan rikkaus? Erilaisuudenhan pitäisi olla? Niinpä.


Maahanmuuttajien väitetään olevan meille rikkaus. Maahanmuuttajien väitetään olevan rikkaus, koska he ovat erilaisia, rikastuttavat (jollain ikuisesti hämäräksi jäävällä tavalla) kulttuuriamme, lisäävät luovuutta ja avartavat ajatusmaailmaamme, ja koska heillä on kokemusta ja osaamista (jota suomalaisilla ilmeisesti ei ole). Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään näitä väitteitä.


Millä tavalla maahanmuuttajat ovat erilaisia? Onko maahanmuuttaja älykkäämpi tai innovatiivisempi kuin suomalainen? Onko hän rehellisempi? Lainkuuliaisempi? Onko hän lahjakkaampi? Onko hän kokeneempi? Onko maahanmuuttajilla joku selittämätön, taianomainen rikastuttava ominaisuus, jota kukaan ei pysty tieteellisesti osoittamaan? Mieti itse.


Miten maahanmuuttajat rikastuttavat kulttuuriamme? Tuomalla erilaista musiikkia ja veistotaidetta Suomeen? Siitäkö tässä nyt mesotaan ja maksetaan itsemme kipeiksi? Kerro ihmeessä minullekin jos keksit.


Tarkalleen ottaen miten maahanmuuttajat lisäävät luovuutta ja avartavat ajatusmaailmaamme? Ovatko maahanmuuttajat niin paljon suomalaisia luovempia ajattelijoita? Jos olisivat, miksi he tulisivat juuri tänne, sen sijaan että tekisivät luovuudellaan itsestään rikkaan jossakin muualla? Avartuuko ajatusmaailmamme jotenkin sen seurauksena, että näemme erivärisiä tai eri kieltä puhuvia ihmisiä? Emmekö tiedä heidän olemassaolostaan ja tavoistaan ellemme näe heitä?


Mitä sellaista hyödyllistä kokemusta ja osaamista maahanmuuttajilla on, jota Suomessa tarvitaan ja jota suomalaisilla ei ole? Tähän sentään on helppoa vastata. Eri puolilta maailmaa löytyy eri alojen huippuammattilaisia. Osa näistä on japanilaisia, osa suomalaisia, osa kreikkalaisia, osa kanadalaisia ja osa chileläisiä. Mutta huippuammattilaisia, erityisen osaavia ja kokeneita yksilöitä, ei ole ylitarjonnaksi asti. Millä juuri Suomi saa houkuteltua todelliset huippuammattilaiset, kun muualla verotus on matalampi, ilmasto suotuisampi ja kieli helpompi oppia? Eikö todellisuudessa käy niin, että huippuammattilaisten sijaan Suomeen muuttaa kouluttamattomia ja lukutaidottomia kehitysmaiden asukkeja, joilla ei ole kerta kaikkiaan mitään sellaista osaamista tai kokemusta, josta olisi Suomessa hyötyä? Jos ei, miksi ei?


Maahanmuutto ei todellisuudessa ole rikkaus, vaan kustannus. Maahanmuutto maksaa järkyttäviä euromääriä joka vuosi. Kaikki se raha menee mm. maahanmuuttajien työttömyyskorvauksiin ja muihin sosiaalitukiin, maahanmuuttajia varten kehitettyjen palvelujen rahoittamiseen ja virkamiesten palkkoihin sekä siihen maahanmuuttomyönteiseen propagandaan, jota kaikkialla levitetään. Lisäksi rahaa kuluu myös maahanmuuttajien rikollisuuteen – vankilat ovat maamme maahanmuuttajapitoisimpia yhteisöjä. Nämä rahat menevät sinulta ja minulta, suomalaisen veronmaksajan lompakosta. Ne rahat olisi voitu käyttää sinun lastesi päivähoitoon ja koulutukseen, tai eläkkeisiin ja vanhustenhoitoon. Ne rahat olisi voitu käyttää poliisin ja pelastuslaitosten kehittämiseen, niin että apua ei tarvitsisi odotella ikuisuutta.


Monikulttuurisuus ei oikeasti rikasta kulttuuriamme ja paranna suomalaista yhteiskuntaa. Yhteiskunta nimittäin rakentuu kulttuurille. Kulttuuri on ihmisten keskenään muodostama rakenne, joka sisältää kyllä nykyään kulttuuriksi mielletyt taiteet ja viihteen, mutta lisäksi myös sosiaaliset käyttäytymissäännöt ja tavat. Suomalainen kulttuuri on sellainen kuin on, koska suomalaiset ovat tehneet siitä sellaisen omien ajatustensa ja ulkopuolisten vaikutteiden perusteella. Vihreiden kansanedustajaehdokas Relander puhui vaalien alla kulttuurittomasta kulttuurista. Kulttuuritonta kulttuuria ei voi olla olemassa, sillä juuri kulttuuri määrittelee sosiaaliset käyttäytymissäännöt ja tavat. Ilman kulttuuria ei ole yhteiskuntasopimusta eikä yhteiskuntaa. Ilman kulttuuria ei ole mitään.


Kun kaksi erilaista kulttuuria kohtaa toisensa, syntyy aina konflikteja. Miksi? Koska erilainen kulttuuri merkitsee myös erilaisia käyttäytymissääntöjä: suomalainen voi sanoa suoraan ei, japanilainen taas joutuu aina kiertelemään ja välttämään avoimen kielteisiä ilmaisuja omasta mielipiteestään riippumatta. Tämä kiistaton tosiasia tarkoittaa sitä, että monikulttuurisuus tarkoittaa konfliktien kulttuuria – ristiriitojen ja erimielisyyksien kulttuuria, jossa ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, noudata samoja sääntöjä eivätkä kunnioita toisiaan. Mitä itse kuvittelet tapahtuvan, jos ajan suhteen täsmällinen ja sukupuolten tasa-arvoa kannattava kulttuuri joutuu yhtäkkiä samaan maahan ajan suhteen suuripiirteisen ja naista miestä vähäarvoisempana pitävän kulttuurin kanssa? Konflikti toisensa jälkeen. Monikulttuurisuus synnyttää väistämättä konflikteja, joiden laajuus ja väkivaltaisuus riippuu ainoastaan siitä, kuinka erilaisia kohtaavat kulttuurit ovat, ja kuinka monilukuisia kohtaavien kulttuurien edustajat ovat. Nämä konfliktit voidaan välttää ainoastaan yhdellä tavalla. Se tapa on sopeutuminen. Kahden kulttuurin kohdatessa vähintään toisen on muutettava omia käyttäytymissääntöjään ja tapojaan, jos aikoo elää sovussa erilaisen kulttuurin kanssa. Sopeutuminen tarkoittaa myös omasta kulttuurista, suomalaisuudesta, luopumista.


Monikulttuurisuus tarkoittaa siis kulttuurien monimuotoisuuden, diversiteetin, häviämistä. Kulttuurit menettävät omia erikoispiirteitään ja joko sulautuvat sekavaksi fuusiokulttuuriksi, joka ei ole oikeastaan mitään muuta kuin sillisalaatti, tai yksi, vahvin kulttuuri murskaa kaikki muut. Monikulttuurisuus on todellisuudessa itsessään ristiriitainen sana. Sillä monikulttuuri, ”monta” ja ”kulttuuria”, tarkoittaa todellisuudessa ainutlaatuisten, itsenäisten kulttuurien heikkenemistä ja häviämistä, ja muutamien sekavien fuusiokulttuurien syntyä tai vahvimman, jääräpäisimmän kulttuurin voittoa muista. Joka tapauksessa monikulttuurisuus hävittää maapallon kulttuurien monimuotoisuuden, aivan samalla tavoin kuin luonnonvaraisesta elinympäristöstään toisaalle siirretty eläin saattaa tuhota uuden elinympäristönsä tasapainon ja ryöstää jonkin alueen alkuperäisen eläinlajin ekologisen lokeron ja siten vähentää luonnon monimuotoisuutta. Monikulttuurisuus, ”monta kulttuuria”, tarkoittaakin siis todellisuudessa vähäkulttuurisuutta, ”monien kulttuurien katoamista.” Kenen kulttuuri katoaa, kuka sopeutuu? Logiikka sanoisi, että Suomeen muuttavan väestön kuuluisi sopeutua suomalaiseen kulttuuriin, mutta monikulttuurisuuden kannattajat eivät hyväksy tällaista luonnollista logiikkaa, vaan vaativat suomalaisia sopeutumaan maahanmuuttajiin. Toisaalta myös osa maahanmuuttajista kieltäytyy sopeutumasta suomalaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi merkittävä osa muslimeista kieltäytyy hyväksymästä naisen tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassamme.


Todellisuudessa maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät ole meille rikkaus, vaan kaksinkertainen kustannus. Maahanmuutto maksaa suomalaisille veronmaksajille riihikuivaa rahaa ja heikentää maamme huoltosuhdetta entisestään. Monikulttuurisuus aiheuttaa joka puolella maailmaa saman kauhean kustannuksen: ainutlaatuisten kulttuurien heikkenemisen, sekoittumisen ja katoamisen, ja tähän prosessiin liittyvät konflikti-ilmiöt kuten lisääntyvän rikollisuuden ja rasismin, lisääntyvän välinpitämättömyyden. Miksi haluaisimme maksaa tämän hinnan, kun todellisuudessa monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta ei ole meille juuri mitään hyötyä?


Esimerkkinä monikulttuurisuuden toteutumisesta maailmassa, kysy itseltäsi, oletko joskus valittanut siitä, miten amerikkalainen kulttuuri leviää joka paikkaan ja peittää kaiken muun alleen? Amerikkalaisen kulttuurin leviäminen ympäri maailmaa on todellista monikulttuurisuutta – iso, vahva ja näkyvä kulttuuri tulee ja jyrää pienemmät alleen. Edes sitkeimmät kulttuurit eivät voi välttyä ottamasta omaan kulttuuriinsa amerikkalaisia vaikutteita, koska amerikkalaiset vaikutteet ovat kaikkialla. Islamilainen kulttuuri leviää tällä hetkellä Euroopassa samaan tyyliin, ei elokuvien ja television välityksellä kuten amerikkalainen, vaan islamilaisista maista muuttavien valtavien ihmisjoukkojen mukana. Tätä asiaa sietää miettiä, paitsi jos olet sitä mieltä, että islamilaisen kulttuurin piirteet kuten naisen pitäminen miestä vähempiarvoisena, homojen ja lesbojen pitäminen perversseinä rikollisina ja uskonnon tunkeutuminen elämän kaikille alueille ovat tervetulleita kotimaahasi ja yhteiskuntaasi. Rikkaus on kaksipiippuinen juttu.

Ei kommentteja: