Huippuosaaja tulee, oletko valmis?

Euroopan Unionin sisäasioiden komissaari Franco Frattini kertoo meille sen minkä monet jo tiesivätkin työvoimapulamme ratkaisijoista, monikulttuurisista huippuosaajista ja kulttuurimme rikastajista:

"EU-maihin tulevista vain viisi prosenttia on koulutettuja, ammattitaitoisia työntekijöitä. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin muuttavista koulutettujen osuus on Frattinin mukaan 55 prosenttia."

Niinpä. Myös Suomi yrittää tällä hetkellä mm. Astrid Thorsin ja Heidi Hautalan johdolla ratkaista huutavaa, kirkuvaa ja hihkuvaa työvoimapulaansa tuomalla maahan ammattitaidottomia, kouluttamattomia ja joskus ihan rehellisesti lukutaidottomiakin ihmisiä, jotka sitten jäävät elämään sosiaaliturvalla eli toisin sanoen sinun lompakostasi ja täten entisestään heikentävät maamme muutenkin ikävää taloudellista huoltosuhdetta. Suomi nousuun, vetureina kouluttamattomat, ammattitaidottomat maahanmuuttajat! Mutta ei hätää. Saamme me sentään huippuosaajien mukana satunnaisia kultamunia, jotka ovat aiemmin kunnostautuneet mm. kansanmurhaajina ja raiskaajina, ja saattavat meilläkin jatkaa samaan malliin.

Linkki-setä avustaa: http://www.yle.fi/uutiset/24h/id69751.html

Monikulttuurinen valtio - mitä se ei ole?

Useimmat ihmiset Suomessa ja myös muualla länsimaissa jakavat tietyn joukon arvoja, joita pidetään erityisen kallisarvoisina ja tärkeinä. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia, eivät Suomessa, eivätkä varsinkaan muualla (ja tämähän johtuu puhtaasti matematiikasta: viiteen miljoonaan mahtuu vähemmän erilaisia ihmisiä kuin kuuteen miljardiin). Koska erilaisilla ihmisillä on erilaiset arvot, ja koska yhteiskunnat ja valtiot koostuvat ihmisistä ajatuksineen ja arvoineen, määräytyvät yhteiskunnan ja valtion arvot sen muodostavien ihmisten mukaan. Kun Suomen kaltaisesta valtiosta pyritään väkisin tekemään monikulttuurinen tuomalla maahan ihmisiä, jotka eivät a) ole suomalaisia ja b) jaa samoja arvoja kuin suomalaiset, myös Suomen valtion luonne väistämättä muuttuu. Monikulttuurinen valtio on tiettyjä asioita, ja toisaalta, ei ole tiettyjä asioita, riippuen siitä, millaisista ihmisistä se muodostuu. Me tiedämme millaisista ihmisistä monikulttuurinen valtio muodostuu. Mitä monikulttuurinen valtio sitten ei ole?

Monikulttuurinen valtio ei ole:

1) Tasa-arvoinen, sillä se kohtelee ihmisiä eriarvoisesti näiden etnisen taustan perusteella. Etniset kiintiöt koulutuksessa ja työelämässä tekevät ihmisistä eriarvoisia. Kiintiöiden avulla yksilö voi tulla valituksi koulutukseen tai työtehtävään vain etnisen taustansa perusteella, vaikka monia paljon pätevämpiä hakijoita olisi ollut tyrkyllä samaan paikkaan. Tällaisista kiintiöistä monikulttuurisuuden kannattajat käyttävät ihastuttavan absurdia termiä positiivinen syrjintä. Tämä termi on absurdista luonteestaan huolimatta tavallaan osuva. Se on osuva siksi, että etniset kiintiöt työpaikoilla ja oppilaitoksissa todellakin ovat itsestäänselvästi syrjintää, ja koska etniset kiintiöt syrjivät aina pelkästään kantaväestöä eli meidän tapauksessamme valkoisia suomalaisia, se on myös monikulttuurisen kaksoisajattelun sääntöjen mukaan positiivista. Monikultturistien mielestä syrjintä on nimittäin negatiivista silloin kun se kohdistuu muihin kuin etnisiin länsimaalaisiin (ts. "valkoisiin") ja positiivista silloin kun se kohdistuu juuri etnisiin länsimaalaisiin. Monikulttuurisessa valtiossa etniset länsimaalaiset, sinä ja minä, emme ole yhtä arvokkaita kuin muualta tulevat etnisesti hohdokkaammat ja värikästä toiseuttaan säteilevät yksilöt.

2.) Naisten asemaa edistävä, sillä monikulttuurinen valtio koostuu osaltaan sellaisista ihmisistä, joiden mielestä nainen on synnynnäisesti ja korkeimman mahdollisen jumalaisen voiman tahdosta mieheen verrattuna ikuisesti alempiarvoinen. Näiden ihmisten mielestä nainen ei saa itse päättää pukeutumistaan saati oman tahtonsa mukaisesti päättää parisuhteistaan. Näiden ihmisten mielestä naisen kuuluu totella miehen sanaa, ja nainen on asemaltaan joko aviomiehensä, isänsä tai veljiensä orja ja omaisuutta. Näiden ihmisten mielestä naisen sana ei ole yhtä arvokas kuin miehen, joten naisen todistus oikeudessa on vähäisempi arvoltaan kuin miehen. Näitä ihmisiä ovat esimerkiksi muslimit (tarkemmin sanoen sellaiset muslimit, jotka etsivät elämänohjeensa Koraanista eivätkä Jaakko Hämeen-Anttilasta).

3.) Ekologisesti kestävä, sillä monikulttuurinen valtio muodostetaan siirtämällä suuria ihmisjoukkoja alhaisen ekologisen jäljen etelästä korkean ekologisen jäljen pohjoiseen. Etelän kehitysmaista tulleilla ihmisillä ei myöskään ole minkäänlaista käsitystä ympäristönsuojelusta. Toisin sanoen monikulttuurinen valtio tuhoaa luontoa, lisää saastumista ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja perinteistä kansallisvaltiota paljon enemmän. Monikulttuurinen valtio ei siis ole missään määrin vihreän tai ympäristönsuojeluaatteen mukainen, vaan päinvastoin toimii sitä vastaan.

4.) Kehitysmaiden tilannetta parantava, sillä monikulttuurinen valtio perustuu kehitysmaista länsimaihin tapahtuvaan massiiviseen muuttoliikkeeseen. Kehitysmaasta länsimaihin pystyy muuttamaan ainoastaan sellainen henkilö, jolla on tarpeeksi fyysisiä kykyjä ja rahallisia resursseja selvitä pitkästä matkasta kehitysmaasta länsimaahan, jonka aikana murhamieliset ihmiskauppiaat pitävät tunnollisesti jännitystä yllä matkalaisten kyyhöttäessä vieri vieressä metallikonttiin suljettuina. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitysmaista länsimaihin karkaavat ne ihmiset, joilla olisi kotimaissaan kykyjä tehdä työtä ja kehittää yhteiskuntaa, ja kehitysmaihin jäävät sairaat ja heikot, sekä avuttomat naiset ja lapset. Mitä enemmän ihmisiä muuttaa kehitysmaista länsimaihin, sitä vähemmän kehitysmaissa on tieteellistä, taloudellista ja yhteiskunnallista osaamista sekä työkykyisiä ihmisiä. Toisin sanoen, mitä enemmän länsimaita monikulttuuristetaan kehitysmaiden kansalaisilla, sitä kurjemmaksi kehitysmaiden tilanne käy.

5.) Yhteisöllinen, sillä toistensa kanssa äärimmäisen voimakkaasti erimieliset ihmiset eivät muodosta yhteisöä muuten kuin välttämättömän pakon edessä, ja silloin yhteisöllisyys ei perustu luottamukselle vaan pakolle. Naisten oikeuksia kannattava ateisti ei voi luottaa naapuriinsa, joka on naisten oikeuksia vastustava uskonnollinen fanaatikko, jonka mielestä ateistit pitäisi tappaa jumalanpilkasta tuomittuina. Monikulttuurinen valtio perustuu erilaisten ihmisten sijoittamiseen samalle alueelle. Monikulttuurisessa, monietnisessä valtiossa ihmiset eivät luota toisiinsa, eivätkä näin ollen muodosta tiivistä yhteisöä. Tätä aihetta on tutkittu, ja tutkimustulokset pelottavat monikultturisteja niin kovasti, että niistä vaietaan aivan täysin, vaikka maalaisjärki kertoo aivan samaa kuin tutkimustuloksetkin. Muodostaakseen yhteisön, ihmisillä täytyy olla huomattavan paljon yhteistä keskenään. Mitä erilaisempia ihmiset ovat, sitä vähemmän heillä on yhteistä keskenään, ja monikulttuurisuusaate perustuu erilaisuuden palvontaan.

6.) Turvallinen, sillä monikulttuurisessa valtiossa rikollisuus lisääntyy erilaisten ihmisten vaihtelevien moraalikäsitysten ja kulttuurien eroista syntyvien konfliktien seurauksena. Kaikkein selvimmin tämä ilmenee seksuaalirikoksissa, joita sovinistisista naisille vihamielisistä kulttuureista tulevat maahanmuuttajat tehtailevat suorastaan liukuhihnatuotannolla. Osa uskonnollisesti erityisen fanaattisista maahanmuuttajista on sitä mieltä, että sodassa vääräuskoisia (so. sinua ja minua) vastaan on oikeutettua tehdä lähes mitä tahansa, myös tappaa ja raiskata, vaikka sitten pikkulapsia. Suomessa raiskausten määrä on tänä vuonna lisääntynyt 55 % viime vuodesta, ja Helsingin poliisin tilastojen mukaan viime vuonna raiskauksista epäillyistä noin kolmasosa oli maahanmuuttajia, vaikka Helsingin väestöstä maahanmuuttajia on alle 8 %. Toisiinsa epäluuloisesti suhtautuvat ihmiset syyllistyvät herkemmin myös rikoksiin toisiaan kohtaan. Monikulttuurinen valtio on väkivaltaisempi, julmempi ja vaarallisempi paikka kuin perinteinen etnisesti köyhä ja ihan kauhean tylsä kansallisvaltio.

7.) Taloudellisesti kestävä, sillä monikulttuurisessa valtiossa yhä suurempi osa väestöstä ei käy lainkaan töissä, tai tekee valtion kustannuksella hyödyttömiä ja tarpeettomia suojatöitä, kuten nimeltämainitsemattoman monikulttuurisuuskeskuksen johtotehtäviä. Kehittynyt länsimainen yhteiskunta tarvitsee koulutettua työvoimaa, joka ymmärtää työelämän pelisäännöt ja hallitsee normaalit tietoyhteiskunnan taidot (ja kyllä, tähän sisältyy lukutaito). Suomeen kehitysmaista muuttaneista maahanmuuttajista valtava osa on työttömänä ja pysyy työttömänä, koska näiltä maahanmuuttajilta puuttuu kokonaan jopa alkeellisin peruskoulutus ja usein jopa lukutaito. Lisäksi monikulttuurisen yhteiskunnan taloudellista rasitetta lisäävät pakolliset lisäsatsaukset turvallisuuteen, kuten esimerkiksi rikosten selvittämiseen ja torjuntaan, terrori-iskujen torjuntaan, sekä vielä pakollisemmat satsaukset monikulttuurisuuspropagandaan.

8.) Mikä pahinta, monikulttuurinen valtio ei ole vapaa, sillä monikulttuurisessa valtiossa tietyt mielipiteet ja niiden esittäminen ovat kiellettyjä joko lailla tai etnisesti rikkaiden ihmisten laittomasti toimeenpaneman kuolemantuomion uhalla. Monikulttuurisessa valtiossa demokratia kuolee. Monikulttuurisessa valtiossa mellakkapoliisi pamputtaa sinut katuun, jos kokoonnut rauhanomaiseen mielenosoitukseen WTC-iskujen muistopäivänä osoittaaksesi mieltä kotimaasi kulttuurin ja identiteetin katoamista vastaan. Näin tapahtui Belgiassa, tällä viikolla. Lisää aiheesta kertoo Gates of Vienna. Ja mikä hauskinta, sama monikulttuurinen valtio sallii islamilaisten mielenosoituksen, jossa vaaditaan kuolemaa "juutalaisille ja kristityille koirille", ja aivan ilman mellakkapoliisien pamppuviritteistä osanottoa. Monikulttuurisessa valtiossa muslimi teloittaa sinut kahdeksalla laukauksella kun olet fillaroimassa työpaikallesi, jos olet omalla nimelläsi esittänyt tarpeeksi paljon muslimeja suututtavia ajatuksia, kuten vaikka tehnyt elokuvan naisen heikosta asemasta islamilaisessa kulttuuripiirissä. Näin kävi Hollannissa Theo van Goghille. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa et ole turvassa, vaikka olisit tummaihoinen nainen, niin kuin vaikkapa Ayaan Hirsi Ali. Jos erehdyt kritisoimaan julkisesti islamia, joka pitää naista alempiarvoisena olentona, sinulle esitetään tappouhkauksia niin että joudut elämään jatkuvasti poliisien vartioimana.

Sinusta en tiedä, mutta minä itse asiassa haluaisin yhteiskunnan, joka olisi mm. vapaa, yhteisöllinen ja turvallinen. Monikulttuurinen valtio ei voi tarjota minulle näitä asioita. Eikä sinullekaan.

Monikulttuurisen valtion toimivuudesta

Monikulttuuriseen diskurssiin kuuluu hyvin olennaisesti ajatus siitä, että imperialistiset länsimaat ovat vastuussa Afrikan sisällissodista ja nälänhädästä, koska kyseiset länsimaat ovat ryöstäneet Afrikan mittaamattomat luonnonvarat ja piirtäneet viivoittimella epätarkalle Afrikan kartalle uusien siirtomaavaltioidensa rajat välittämättä paikallisten heimojen vihollisuuksista ja perinteisistä alueista. En nyt jää ihmettelemään sitä, miten Suomikin tulee aina lasketuksi syyllisten joukkoon, vaikka tietääkseni Suomella ei pahemmin ole ollut Afrikassa siirtomaita. Kenties kyse on siitä, että Ruotsi aikoinaan harjoitti imperialismia Euroopassa, ja Suomi oli tuolloin osa Ruotsia. Tällä logiikalla tosin lähes kaikki Afrikan valtiot ovat myös syyllisiä imperialismiin, koska nehän kuuluivat aikanaan johonkin imperialistiseen länsimaahan siirtomaa-alueina. Mutta ei takerruta siihen.

Niin kuin hyvin tiedämme, Afrikassa soditaan. Kilpailevat, sotaisat ja toisilleen vihamieliset heimot yrittävät valloittaa mahdollisimman suuria alueita itselleen, siinä prosessissa harjoittaen kansanmurhaa kaikkia ”vihollisiaan” eli kaikkia muita heimoja kohtaan. Siellä missä afrikkalaiset eivät sodi keskenään, he sotivat valkoisia vastaan, murhaten esimerkiksi valkoisia maanviljelijöitä kuten Zimbabwessa on nykyään tapana. Kaiken kaikkiaan tilanne on ikävä. Jatkuva sota tekee toimivan yhteiskunnan täysin mahdottomaksi.

Toinen monikulttuurisuusaatteen perusajatus on, että tuomalla Suomeen suomalaisesta kulttuurista ja sekulaarisluterilaisesta uskosta äärimmäisen paljon poikkeavia kulttuureja ja uskontoja edustavia ihmisiä Afrikan ja Lähi-idän alueilta, voidaan Suomeen luoda kulttuuriltaan rikas ja voimakkaasti yhteisöllinen yhteiskunta, eksoottisesti värisevä urbaaniympäristö, vivahteikas, värikäs ja monipuolinen luovuutta voimistava ilmapiiri ja ties mitä muuta eroottisviritteistä. Ja mikä parasta, samaan aikaan Suomeen muuttavat ulkomaalaiset pääsevät nauttimaan maamme verrattain korkeasta elintasosta, ja siten me osaltamme maksamme valtavaa kunniavelkaamme näille ihmisille. Esimerkiksi näistä syistä monikulttuurinen yhteiskunta on monikultturistien mielestä sekä hyvä että välttämätön asia Suomelle.

Mutta hetkinen. Olemme tainneet juuri havaita jonkin toistuvan, vakavan virheen valkoisen miehen toiminnassa.

Valkoinen mies menee Afrikkaan ja pistää rajat uusiksi. Erilaiset ihmiset erilaisine heimoineen, kulttuureineen ja uskontoineen joutuvat yhtäkkiä samaan valtioon, ja totta kai tästä seuraa sisällissotia, kansanmurhia ja kurjuutta. Tämä on tietenkin huono asia, joten valkoisen miehen virhe aiheutti taas kerran kauheuksia.

Valkoinen mies ei enää mene Afrikkaan, vaan pysyy kotona. Valkoinen mies alkaa tuoda erilaisia afrikkalaisia omaan maahansa, ja näiden lisäksi ihmisiä mm. Lähi-idästä, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Kaikki nämä erilaiset ihmiset, erilaisine heimoineen ja valtavan erilaisine kulttuureineen ja uskontoineen, joutuvat yhtäkkiä samaan valtioon. Ja tästä totta kai seuraa kulttuuriltaan rikas ja voimakkaasti yhteisöllinen ihanneyhteiskunta, jossa kaikki elävät keskenään rauhassa, ja luovuuden ja vaurauden rajoina ovat ainoastaan kuolevaisen ihmisen mielikuvituksen kahleet.

Löytyihän se ongelma sieltä. Valkoinen mies ei oikein hallitse matematiikkaa.

Valtio Afrikassa + erilaisia kulttuureja ja uskontoja edustavia ihmisiä eri puolilta Afrikkaa samalla alueella = luhistunut ja kaoottinen pahoinvointiyhteiskunta, sota, murha, kurjuus ja helvetti

Valtio Euroopassa + äärimmäisen erilaisia kulttuureja ja uskontoja edustavia ihmisiä joka puolelta maailmaa samalla alueella = yhteisöllinen ja kulttuuriltaan rikas yhteiskunta, rauha, vauraus, taivas

Siis mitä ihmettä?

Onko siis niin, että monikulttuurisuus Afrikassa aiheuttaa sotaa ja kuolemaa, mutta monikulttuurisuus Euroopassa aiheuttaa taivaallisen ihanan yhteiskunnan? Ja jos niin on, mitenhän se tarkalleen on mahdollista? Ja missä päin Eurooppaa on se taivaallisen ihana monikulttuurinen yhteiskunta?

Monikulttuurinen valtio Afrikassa ei toimi. Miksi ei? Johtuuko se afrikkalaisista, jotka eivät osaa rakentaa monikulttuurista yhteiskuntaa oikein? Vai johtuuko se Afrikassa asuvista valkoisista, jotka eivät osaa tai halua rakentaa monikulttuurista yhteiskuntaa oikein? Vai johtuuko se siitä, ettei Afrikassa ole tarpeeksi erilaisia ihmisiä, koska siellä ei ole huomattavia maahanmuuttajajoukkoja Lähi-idästä, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta?

Monikultturistien mielestä monikulttuurinen valtio voi toimia Euroopassa. Miksi? Miksi se toimisi Euroopassa, jos se ei toimi Afrikassa? Siinäpä pähkinä purtavaksi. Tähän asti nimittäin eurooppalaiset monikulttuurisen valtion prototyypit ovat johtaneet mm. muslimien itsemurhapommi-iskuihin Britanniassa, valtaviin katumellakoihin Ranskassa ja raiskauksien räjähdysmäiseen yleistymiseen Skandinavian monikulttuurisissa kaupungeissa.

Nyt olisi hyvä aika herätä hyväksymään eräs ilmiselvä fakta. Jos ihmiset ovat liian erilaisia, he eivät yksinkertaisesti tule toimeen keskenään. Otetaanpa muutama esimerkki, joista lähes jokainen voi varmasti olla yhtä mieltä.

Kuvitellaan seuraavaa: Sinä olet vakaumuksellinen feministi, jonka mielestä naiset ovat vähintään miesten veroisia kaikessa, elleivät vähän parempiakin useimmissa asioissa. Mielestäsi sukupuolten kuuluisi olla todella tasa-arvoisia, kaikin tavoin, ilman että kumpaankaan kohdistettaisiin minkäänlaisia epäreiluja etuja tai haittoja. Mielestäsi sekä miehiä että naisia kuuluisi kunnioittaa yksilöinä. Minä olen vakaumuksellinen sovinisti, jonka mielestä naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä, ja pieni parisuhdeväkivalta vain opettaa naista käyttäytymään niin kuin alempiarvoisen kuuluu. Minun mielestäni naisen ei kuuluisi saada käydä töissä, ainakaan ilman miehensä tai veljiensä tai isänsä lupaa, eikä missään tapauksessa naista saisi päästää minkäänlaisiin johtotehtäviin. Naisten ei kuuluisi saada ajaa autoa, koska he ovat liian yksinkertaisia niin vaativiin tehtäviin. Työpaikallani kohtelen kaikkia naisia niin kuin alempiarvoista omaisuutta, vähän niin kuin koiraa. Voitko sinä tulla toimeen minun kanssani? Mitenkään? Ai et? Sepä yllättävää. Sitten meidän kai kannattaa pysyä todella kaukana toisistamme.

Tai entäpä seuraavaa: Sinä olet ahkera työntekijä, joka kunnioittaa työtovereitaan. Minä olen narsistinen psykopaatti, joka laiskottelee ammatikseen samoissa työtehtävissä kuin sinäkin, ja syyttää sinua ja muita työtovereitaan kaikesta tekemättä jättämästään työstä ja tekemistään virheistä. Selkäsi takana puhun sinusta paskaa esimiehellemme aina kun silmä välttää. Tulemmeko toimeen? Ai emme? Kuka olisi uskonut? Ehkä viisainta, että jompikumpi meistä vaihtaa maisemia.

Tavallisesti ihmiset ymmärtävät, että täysin erilaiset yksilöt eivät voi aina tulla toimeen keskenään. Mutta heti kun kuvioihin astuvat kulttuuri, uskonto ja hui kauhistus, ”rotu” (ts. se mitä ei ole olemassa, paitsi silloin kun sen perusteella syrjitään, vaikka sitä ei ole olemassa), useimmat alkavat kirkua täyttä kurkkua, että kaikki me olemme samanlaisia ja varmasti voimme tulla toimeen, kunhan vain rasistit ™ kitketään joukostamme. Hyvin on suvaitsevaisuuskasvatus toiminut.

Afrikassa valkoisen miehen pystyttämät keinotekoiset monikulttuurivaltiot eivät toimi, koska liian erilaiset ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Samasta syystä monikulttuurisuus johtaa lisääntyvään väkivaltaan, vihaan ja taloudellisiin ongelmiin Euroopassa.

Mutta on se valkoinen mies tehnyt jotain hyvääkin. Ehkä. Ilman Internetiä en olisi voinut selailla Scriptan vieraskirjaa ja eräitä muita foorumeita, ja en olisi saanut inspiraatiota kirjoittaa tätäkään kirjoitusta.

This is madness! THIS IS FINLAND!

Helsingin Sanomat on juuri uutisoinut islamilaisen puolueen pyrkivän puoluerekisteriin. Siis meillä. Suomessa. Tervetuloa hulluuteen.

Puolue tavoittelee näin ensi alkuun esimerkiksi poikien ympärileikkausten saamista lain piiriin sekä alkoholijuomien poistamista kaupoista ja kioskeista. Tällaisten pikku toimenpiteiden tarkoituksena on edistää islamilaista elämäntyyliä. Ja pitkällä tähtäimellä puolue toivoo Suomeen šaria-lain.

Niille, jotka eivät tiedä kyseisestä laista paljoakaan, pikainen hikipedia-retki voi valaista asiaa hieman: http://fi.wikipedia.org/wiki/Šaria ja http://en.wikipedia.org/wiki/Sharia.

Šariaan kuuluu olennaisesti mm. se, että nainen on synnynnäisesti miestä alempiarvoisempi, homoseksuaalisuus on rikos josta voidaan rangaista vaikkapa ruoskaniskuilla tai kivittämisellä, ja islamin uskosta luopuminen on kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. En olisi ihan varma siitä, että enemmistö suomalaisista haluaa tällaista lakia. Mutta onkos meiltä ennenkään kysytty mitä me haluamme?

Islamilainen puolue on vielä tänä päivänä kuriositeetti, jolla ei ole vaikutusvaltaa. Koska sen puheenjohtaja on suomalaissyntyinen liveroolipelaajamuslimi, se saattaa pitkään pysyäkin kuriositeettina. Mutta tällaisen ääriuskonnollisen puolueen ilmaantuminen maahan, jonka pitäisi olla moderni ja vapaa, on aina huolestuttava merkki tulevasta. Vihollinen ei vielä ole porteilla, mutta teroittaa jo aseitaan. Tarttis tehrä jotain. Vai kasvatetaanko vain parrat ja pukeudutaan kaapuihin?

Helsingin Sanomat esittää: Väärinkäsitys

Perhanan lehdistö. Aamukahvikin alkaa maistua pahalta nautittuna Hesarin kanssa.

Päivän laatulehden sivulla B1 on uutinen tästä tuoreesta Tanskan tapauksesta, jossa paikalliset rauhaa ihan hirveästi rakastavat muslimit valmistelivat pommi-iskua. Samalla sivulla on Annukka Oksasen Näkökulma-kolumni samasta aiheesta, otsikolla "Näkyvyydellä on hintansa." Kolumnissaan Oksanen antaa ymmärtää, että Tanska suututti muslimit, jotka eivät aiemmin tienneet maasta juuri mitään, vain liittymällä Irakin sotaoperaatioon, ja sitten julkaisemalla ne ihan kamalat Muhammed-pilakuvat. Oksasen näkemyksen mukaan Tanskan liittyminen Irakin sotaan oli lähinnä yritys kohottaa maan kansainvälistä profiilia. Tästä tulee myös kolumnin älykkäältä kuulostava otsikko, joka viittaa siihen, että Tanskan hankkimalla kansainvälisellä näkyvyydellä on hintansa - nimittäin se, että Tanskassa aletaan valmistella pommi-iskuja.

Tässä on nyt pieni väärinkäsitys, mutta ei hätää, Avrelivs korjaa. Annukka-hyvä, Tanskan tapahtumissa ei ole lainkaan kysymys näkyvyyden hinnasta. Kysymys on muslimien hinnasta. Tätä hintaa ei tarvitsisi maksaa, jos Tanskassa ei olisi muslimeja. Ei, vaikka Tanska olisi maailman "näkyvin" valtio. Muslimien maahantuonnin hinta on se, että he alkavat suunnitella terrori-iskuja, hunnuttaa naisia, tehdä kunniamurhia ja vaatia käsittämättömiä erioikeuksia ja kantaväestöä luopumaan oman kulttuurinsa harjoittamisesta muslimien nähden.

Kaikki maksaa. Muslimitkaan eivät ole ilmaisia. Itse asiassa, he ovat aika paljon vähemmän ilmaisia kuin lähes mikä tahansa muu ihmisryhmä.

Ongelma ja sen ratkaiseminen

Länsimailla, myös Suomella, on ongelma. Rajojemme sisäpuolella on uskonnollispoliittinen ryhmittymä, jonka aktiivisimmat jäsenet haluavat murhata täysin viattomia ihmisiä, mukaan lukien naisia ja lapsia. Niin, ja siinä sivussa mm. poistaa sukupuolten välisen tasa-arvon, tehdä homoseksuaalisuudesta rikoksen josta voidaan tuomita vankeuteen tai kuolemaan, ja perustaa demokratian tilalle väkivaltaisen teokratian. Etkö usko? Lue sitten Koraani, ja sen jälkeen selaile tunnin verran kuluvan vuosituhannen uutisotsikoita meiltä ja muualta, niin johan pitäisi alkaa valjeta. Niin, ja jos ei ala, ota yhteyttä minuun jos olet kiinnostunut ostamaan erittäin laadukkaita hyödykkeitä suorastaan rikollisen halvalla.

Ongelmat ovat yleensä siitä ärsyttäviä, että niiden ratkaisemiseksi täytyy tehdä jotain aikaavievää, vaikeaa ja monimutkaista, sen sijaan että voisi vain löhötä sohvalla katsomassa Salkkareita, mutta elämässä on kyse vaihtoehtoiskustannuksista. Voit kannattaa monikulttuurisuutta tai olla vastustamatta sitä, mutta sen valinnan vaihtoehtoiskustannuksena joudut hyväksymään sen tosiasian, että tulevaisuudessa sinun lapsesi saattavat räjähtää ilmaan islamilaisen itsemurhapommittajan silpomina, tai naisystäväsi joutua kotimatkalla joukkoraiskatuksi koska ei ollut pukeutunut burkhaan, tai veljesi puukotetuksi hengiltä vain siitä syystä, että hän oli likainen kristitty. Tasan tarkalleen tällä hetkellä islam aiheuttaa jo esimerkiksi tällaisia ongelmia.

Jos toisaalta päädyt vastustamaan monikulttuurisuutta ja siitä seuraavaa Euroopan islamisoitumista, joudut hyväksymään toisenlaisen vaihtoehtoiskustannuksen. Jos länsimaat sulkevat ovensa islamilaisilta, menetetään kokonaan islamilaisten tuoma valtava kulttuurin rikkaus. Esimerkiksi nuorten naisten ja tyttöjen kunniamurhat katoavat tyystin, niin kamalaa kuin se onkin. Tylsää työpäivää piristävät siviileihin kohdistuvat itsemurhapommi-iskutkin vähentyvät huomattavasti. Raiskausten määrä on vaarassa laskea useita kymmeniä prosenttiyksiköitä, pahimmillaan se voi jopa puolittua, mikä tietysti on aivan kestämätöntä. Ei myöskään pidä vähätellä islamilaisten suunnatonta panosta kansantalouksiemme eteen, sillä länsimaathan tunnetusti olivat täysin kehitysmaita ennen kuin ahkerat islamilaiset työmiehet rantautuivat harmaisiin maihimme.

Niin. Elämä on täynnä vaikeita valintoja. Ottaisiko terrorismia, raiskauksia, kunniamurhia, epätasa-arvoa ja homojen teloituksia, vai ottaisiko sen tylsän sinivalkoisen Suomen, jossa ei koskaan räjäytetä autopommeja lentokentillä eikä homoja kivitetä hengiltä koko kylän voimin.

Muutamia yleisiä ohjeita elämiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa

1. Ole aina tarkkaavainen. Tarkkaavaisuus on elintärkeää. iPodin kuulokkeet tai kännykkä korvalla liikkuessasi olet helppo saalis rikastukselle. Älä katsele kenkiäsi kävellessäsi, vaan ympäristöä ja siinä liikkuvia ihmisiä. Kiinnitä huomiota outoihin ääniin, vieraskielisiin huutoihin ja keskusteluun. Ei riitä, että katselet eteenpäin, vaan tarkkaile myös selustaasi.

2. Vältä ahtaita tiloja, joissa on paljon ihmisiä mutta ei helppoa ulospääsyä. Tämä tarkoittaa erityisesti julkisen liikenteen välttämistä. Käytä mieluummin omaa henkilöautoa, ja ajaessasi pidä auton kaikki ovet lukittuina.

3. Aseistaudu. Kimppuusi havittelevat ihmiset ovat usein aseistautuneita yleensä teräasein ja harvemmin tuliasein, joten sinunkin pitäisi olla. Suomen oloissa lailliset aseet ovat valitettavasti vähissä - teräaseet ja tuliaseet ovat kaikki kiellettyjä. Mikäli siis aiot noudattaa lakia tässä suhteessa, käytä improvisoituja aseita, joiden kantamisen voit perustella. Esimerkiksi autolla liikkuessasi sinun on täysin laillista ja perusteltua pitää lähettyvillä vaikkapa vasaraa tai ruuvimeisseliä, jotka soveltuvat lyömä- ja pistoaseiksi hätätilanteissa. Lasipullot käyvät aseesta, ja näistä pienempiä voi kuljettaa mukana myös jalkaisin liikuttaessa. Lähes mikä tahansa kättä pidempi soveltuu aseeksi. Käsilaukkua, salkkua, sateenvarjoa tai päällystakkia voi käyttää kilven kaltaisena suojana teräaseiden viiltoja ja pistoja vastaan. Jos joudut käyttämään kantamaasi improvisoitua asetta itsepuolustukseen, älä koskaan missään tapauksessa myönnä viranomaisille, että kannat "asetta" nimenomaan itsepuolustusta varten. Aseistautumista on myös aseettoman puolustuksen opettelu, joka on aina arvokasta itsepuolustusta ajatellen.

4. Pukeudu järkevästi. Tämä tarkoittaa yhtäältä pukeutumista joka ei herätä huomiota ja toisaalta pukeutumista joka mahdollistaa tehokkaan liikkumisen, toisin sanoen pakoon juoksemisen. Käytä vain sellaisia kenkiä ja vaatteita, joiden kanssa pystyt juoksemaan nopeasti ja pitkään. On myös syytä välttää pukeutumista, joka korostaa naisellisia piirteitä ja inspiroi rais... siis yllätysseksiin. Jälkimmäinen ei ole valitettavasti kovin helppoa, sillä ainoa riittävän siveellinen asuvaihtoehto on jättikokoinen musta muovisäkki, tai vaihtoehtoisesti ruumissäkki. Jos olet muslimi, myös burkha tai muu vastaava kaapu saattaa toimia.

5. Ennakoi riskit. Olet erityisen haavoittuvainen avatessasi auton tai kodin ovea tai astuessasi hissiin. Varmista, että lähistöllä ei ole potentiaalisesti uhkaavia henkilöitä, ja toimi mahdollisimman nopeasti, pitäen koko ajan silmällä ympäristöäsi. Vältä tarpeetonta liikkumista turvattomilla alueilla, kuten rautatieasemilla, pienillä sivukaduilla ja puistoissa. Baareissa tai yökerhoissa juomia on syytä vartioida tarkasti.

6. Liiku puolustautuvasti. Älä päästä mahdollisesti uhkaavia ihmisiä lähellesi. "Lähelle" on suhteellinen käsite, mutta pidä mielessä, että juokseva ihminen taittaa viiden metrin matkan niin nopeasti, ettei sinulle jää juurikaan aikaa yrittää paeta tai vetää kätkettyä asetta esiin. Jos joku pyrkii lähestymään sinua, siirry mahdollisuuksien mukaan poispäin, ja tee selväksi, ettet halua ketään "alueellesi." Älä varsinkaan missään tapauksessa päästä uhkatekijää selustaasi, paitsi tilanteessa jossa juokset henkesi edestä pakoon, jolloin uhkaaja jää toivon mukaan oikein kauas selustaasi. Jos joudut odottamaan paikoillasi julkisella paikalla, kuten raitiovaunu- tai bussipysäkillä, sijoittaudu niin, ettei selkäsi taakse pääse kävelemään huomaamattasi. Mikäli joudut odottamaan uhkaavien yksilöiden lähistöllä, pyri sijoittautumaan niin, että heidän ja sinun välissäsi on muita, ei-uhkaavia ihmisiä. Tarkkaile erityisesti ihmisten käsiä ja yleistä pukeutumista, sillä aseita käytetään nimenomaan käsillä. Paksut peittävät vaatteet ja kädet taskussa tai oudossa asennossa vartalon takana ovat mahdollisia merkkejä jo aseistautuneesta uhkaajasta. Liikkuessasi kierrä mahdollisimman kaukaa esimerkiksi etnisesti rikkaat miesporukat ja selvästi humaltuneet tai muiden aineiden vaikutuksen alaiset. Liiku mieluummin porukassa kuin yksin.

Tervetuloa rikkaaseen ja yhteisölliseen monikulttuuriseen yhteiskuntaan, jossa sinullekin voi käydä näin tai vaikka näin! Pidä hauskaa.

Kiristääkö? Ahdistaako?

Jostain syntyy sellainen vaikutelma, että myös seuraavan kappaleen sanoittajaa on saattanut hiukkasen hatuttaa.

On vain verta
Ja mustaa savea
Se vieläkin elää

Silvottu raato
Kädessäni rautaa
Se vieläkin elää

Tahtoisitko olla se teuras
Joka edessäni rukoilee
Yksin tulit yksin lähdet
Vie polkusi pimeyteen

Tahtoisitko olla se teuras
Joka edessäni rukoilee
Yksin tulit yksin lähdet
Vie polkusi pimeyteen

Kun vihani raiskaa
Omaa lihaansa maistaa
Se vieläkin elää

Tämä hurma pimeyden
Jossa yksin loistaa
Se vieläkin elää

Tahtoisitko olla se teuras
Joka edessäni rukoilee
Yksin tulit yksin lähdet
Vie polkusi pimeyteen

Tahtoisitko olla se teuras
Joka edessäni rukoilee
Yksin tulit yksin lähdet
Vie polkusi pimeyteen

Ehkä. Mahdollisesti. Ja kappalehan tietysti on Ajattaran joulurepäisy "Teuras", joka levittää ilosanomaa ihailtavan elämäniloiseen sävyyn. Ja kyseiseltä tonttukaartilta pukkaa uutta levyä ulos tulevan kuun alussa. Niin että jos vielä ei ahdista, niin kohta ahdistaa ainakin.

MONIKULTTUURISUUDEN KYMMENEN KÄSKYÄ

1. Silloin kun jokainen meistä aloittaa päivänsä seisoen kylmällä laattalattialla ja katsoen peililasiin, silloin vasta voimme puhua monikulttuurisuudesta keskuudessamme. Kolmesti päivässä katsokaamme, kerran aamulla, kerran illan tullen ja kerran kesken päivän töiden, peiliin. Sillä yksin sieltä löydämme vastaukset ja syylliset, iänkaikkisesti.

2. Ymmärtäkäämme, että on asioita jotka silmä näkee, ja asioita joita silmä ei näe. Jos emme peilistä näe rasismiamme, on meidän muin aistein etsittävä sen piilo ja paljastettava se. Älkäämme siis kieltäkö rasismia vaikkemme missään sitä havaitsisi, sillä piilorasismi on syvällä maailmamme rakenteissa niin kuin mätä puun kuoren alla, josta sitä ei näe.

3. Tietäkäämme, ettei ole kiviin kirjoitettu, että yhteiskuntamme tällaisena aina säilyisi tai tällaisena kuuluisikaan säilyä. Olkaamme valmiita sen muutoksiin ja sitä muuttamaan monikulttuurisuuteen. Mitä erilaisempia olemme, sitä yhteisöllisemmiksi tulemme.

4. Tunnustakaamme, ettei meidän kulttuurimme arvoineen ole ainoa eikä ylempiarvoinen, vaan kaikki kulttuurit erilaisuudessaan ovat yhtä arvokkaita, ja erityisen arvokkaita ne, jotka omastamme eniten eroavat. Oppikaamme heiltä ollaksemme enemmän heidän kaltaisiaan, sillä näin säilytetään kulttuurien moninainen kauneus maailmassamme ikuisesti.

5. Myöntäkäämme, että Suomi kuuluu kaikille maailman miljardeille asukkaille, etnisyyteen, uskontoon tahi synnyinpaikkaan katsomatta. Sillä kaikki me olemme samaa ihmisrotua, ainoaa joka on, eikä siksi ihmisrotuja voida hävittää eikä syrjiä tappamatta ja syrjimättä meistä jokaista.

6. Älkäämme nuiviko, vieroko tai varsinkaan syrjikö ketään rodun perusteella, vaikka niin usein kohtaamme houkutuksen toimia niin.

7. Älkäämme harhaisesti kuvitelko, että monikulttuurisuus johtaa lopulta väkivaltaisimman ja häikäilemättömimmän kulttuurin dominanssiin, vaan uskokaamme, että monikulttuurisuudessa saavutamme puhtaana ja kirkkaana kulttuurittoman kulttuurin, jossa kaikki olemme aivan samanlaisia erilaisuudessamme.

8. Älkäämme antako naisen jättää lihaansa esille ettei kissa sitä nappaa, vaan lukitkaamme nainen kotiin veljiensä vartion alle kaavun hehkuvaan hyveellisyyteen käärittynä, eikä ongelmia enää koskaan ole oleva, sillä kissat eivät avaimista tiedä tahi sorkkaraudoista, eivätkä osaa ikkunoita tiiliskivin särkeä. Varsinkaan eivät kissat osaa teeskennellä pitsalähettejä, joille nainen siis huoletta kotiovensa avatkoon.

9. Älkäämme koskaan loukatko Profeettaa, tai meidät tullaan autopommilla räjäyttämähän tahi puukolla suolestamahan, niin kuin on totisesti ansiomme mukaan.

10.

Uutisissa: Valtaosa hyväksyy maahanmuuttajat

Iltalehden ja vähän muidenkin mukaan vain "aniharva" suomalainen vastustaa maahanmuuttajien tuloa Suomeen. TNS Gallupin suorittaman kyselyn mukaan vain kaksi prosenttia suomalaisista suhtautuu kielteisesti kaikkiin maahanmuuttajiin kansallisuudesta riippumatta.

Tällainen uutisointi pistää vakavaksi. Jos nyt unohdetaan se perusasia, että kyselyn otanta oli kooltaan päätähuimaavan kattava hieman alle tuhat yksilöä, on kyselyssä oikein taidokkaasti muistettu korostaa, että nämä maahanmuuttajat olisivat sitä työperäistä mallia. Totuushan on valitettavasti sellainen, että esimerkiksi kyselyssä mainitut somalit eivät oikeasti ole mitään työperäisiä maahanmuuttajia, vaan jäävät järjestelmällisesti työttömiksi ja elämään suomalaisen veronmaksajan kukkarosta.

Kyselyssä toki paljastuu se mikä on kaikille itsestäänselvää muutenkin: suomalaiset haluaisivat maahanmuuttajia mieluiten sellaisista maista kuin Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat, eli lyhyesti sanottuna toisista länsimaista. Vähiten kiinnostavat kuin sattumalta ne maahanmuuttajat, jotka tulevat Afrikan ja Lähi-idän suunnalta - ja juuri näistä maista tulevat keskimäärin rikastuttavat lähinnä työttömyystilastoja ja siten entisestään heikentävät Suomen huoltosuhdetta ja pahentavat sen kuuluisan työvoimapulan vaikutuksia.

Ei liene mikään erityisen tutkimuksen arvoinen asia, että oikeita työperäisiä maahanmuuttajia toisista länsimaista ei täällä erityisesti vierota ja nuivita. Ei suomalaisilla yleisesti ole mitään vaikkapa saksalaisia ja yhdysvaltalaisia vastaan. Miksi olisikaan, hehän tulevat samanlaisista yhteiskunnista kuin mekin ja jakavat tärkeimmät arvomme. Heidän mielestään naisten ja miesten tasa-arvo on hyvä ajatus, niin kuin meidänkin mielestämme. Heidän mielestään pikkutyttöjen sukuelimien silpominen on tuomittavaa, niin kuin meidänkin mielestämme. Ja näin edelleen, kyllästymiseen tai suun kuivumiseen asti.

Tällaisilla tutkimuksilla häivytetään ulkomaalaisten eroja. Tarkoitus näyttää olevan saada ihmiset uskomaan, että ulkomaalaiset ihmiset ovat jotain yhtenäistä biomassaa, jonka kaikki edustajat ovat samanlaisia. Maailma jakaantuisi näin kahdenlaisiin ihmisiin: suomalaisiin ja ulkomaalaisiin. Tällainen tietysti sopii monikulttuurisuuden kannattajien agendaan, sillä monikulttuuri tarvitsee erityisesti afrikkalaisia ja Lähi-idän muslimeja etnisen värinän ja eksotiikan maksimoimiseen, ja ennen kaikkea siihen, että suvaitsevaiset ihmiset voivat teeskennellä olevansa muita parempia suvaitsemalla näitä "erilaisia" ihmisiä ja työntämällä heidän päihinsä ikuisen uhristatuksen tarjoavat laakeriseppeleet. Monikulttuuri ei oikeasti tarvitse ruotsalaisia tai saksalaisia, sillä heistä on vaikeaa tehdä uhreja ja suojeltavia, eivätkä he edes näytä erilaisilta. Ruotsalaiset tai saksalaiset eivät rikastuta Suomen kulttuuria, sillä heidän omat kulttuurinsa ovat liian lähellä suomalaista kulttuuria. Mutta koska suomalaiset haluavat maahansa mieluiten juuri näitä ruotsalaisia ja saksalaisia, jotka saattavat jopa työllistyä maassamme, monikulttuurin kannattajien on yritettävä saada suomalaiset uskomaan, että he maahanmuutosta puhuessaan tarkoittavat juuri ruotsalaisia ja saksalaisia, vaikka oikeasti monikulttuurimasinoijamme haalivat tänne lähinnä afrikkalaisia ja Lähi-idän seudun asukkeja.

Monikulttuurisuuden kannattajien perustemppuihin kuuluu juuri maahanmuuttajan, pakolaisen ja turvapaikanhakijan käsitteiden hämärtäminen, niin että yhtäkkiä kansanmurhaan osallistuneesta afrikkalaispakolaisesta tuleekin keskustelussa työperäinen maahanmuuttaja. Juuri tällaiseen hämärtämiseen pyrkii otsikko "valtaosa hyväksyy maahanmuuttajat" - ihan niin kuin kaikki maahanmuuttajat muka olisivat samanlaisia. Todellisuus tietysti on, että eräistä maista tulevat elintasopakolaiset (anteeksi, työperäiset huippuosaajakultamunat, jotka nostavat Suomen nousuun ja tuovat arvokkaita veroeuroja sinunkin kunnallesi) tekevät suhteettoman paljon rikoksia ja jäävät yli 50 % todennäköisyydellä työttömiksi. Ja eräistä toisista maista tulevat lähinnä elävät täällä ihan kuin olisivat suomalaisia, käyvät töissä ja kasvattavat lapsiaan, eivätkä yhtään aiheuta etnistä värinää.

Lapsemme monikulttuurissa

Viime päivinä on saatu taas koko maailman suureksi yllätykseksi kuulla ikäviä monikulttuuriuutisia. Jopa Helsingin Sanomat antautui vaihtelun vuoksi uutisoimaan totuuden eikä vain omaa kaunisteltua versiotaan siitä kertomalla, että Vantaan poliisi epäilee viisivuotiaan tytön hyväksikäytöstä afrikkalaisperäistä mieshenkilöä, joka on jo aiemmin kunnostautunut lasten ahdistelun erikoisosaamisalalla. Mies oli siis tunnettu pedofiili, ja silti vapaalla jalalla. Kaikkihan me tiedämme, että myös suomalaisviritteisiä pedofiileja on pelottavan paljon, ja sitä suuremmalla syyllä jokainen isä ja äiti pelkää oman lapsensa puolesta. Tarvitseeko pedofiileja ihan tuoda tänne ulkomailta, luomaan nuorten koululaisten elämään vähän eksoottista värinää? Uhri olisi voinut olla sinun tyttäresi, tai minun. Lapsiin kohdistuva väkivalta on kenties järkyttävintä mahdollista väkivaltaa, ja siksi kukaan ei halua kuulla tällaisia uutisia, mutta niitä on silti lisää. Edellisen tapauksen lisäksi Espoossa ilmeisesti aasialaistaustainen nainen murhasi kolme lastaan, kaikki alle kymmenvuotiaita.

Oksettaako teitäkin, vai onko vika ihan vain minussa? Tällaisiin tapauksiin sarkasmi alkaa olla liian synkkä lähestymistapa, mutta sitä on kovin vaikea välttää, sillä jotkut asiat voidaan melko helposti ennustaa, ja ennustusten jättäminen huomiotta saa helposti aikaan turhautumista, joka voi purkautua vaikkapa hyvin mustan huumorin muodossa.

Voidaan kuitenkin kysyä, miksi näillä ulkomaalaistaustaisten rikoksista kertovilla uutisilla olisi mitään erityistä merkitystä, kun tiedämme myös suomalaisten pahoinpitelevän, raiskaavan ja murhaavan omia lapsiaan?

Näillä uutisilla on merkitystä siksi, hyvä lukija, että kulttuureissa on eroja, niin kuin ihmismielissäkin. Sinä et ehkä voisi kuvitella tappavasi toista ihmistä, mutta jollekin toiselle surmaaminen voisi olla jopa tyydyttävä kokemus. Suomalaiseen kulttuuriin sellaisena kuin se nykyään ilmenee, ei kuulu lapsiin kohdistuvan väkivallan hyväksyminen. Me emme hyväksy lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa, emme rituaalista silpomista kuten tyttöjen ympärileikkauksia, tai alaikäisten tyttöjen pakkonaittamista omille 30-vuotiaille serkuilleen. Me emme hyväksy tyttölasten hukuttamista jokiin tai heittämistä roskakoriin vain siitä syystä, että poikalapsi voisi ehkä tuoda enemmän vaurautta vanhemmilleen ja turvata heidän elantonsa paremmin. Mutta, on olemassa ihmisryhmiä ja kulttuureja, jotka hyväksyvät tällaisia asioita, tällaisen väkivallan. Tämä on tosiasia, jonka unohtamista tai sivuuttamista voi hyvin ajatella rikoksena jokaista viatonta lasta kohtaan, joka voi joutua kärsimään väkivallasta täysin puolustuskyvyttömänä. Eri kulttuurien kannat ja asenteet tällaisiin asioihin on helppo havaita, ja sen jälkeen on helppo ennustaa, mitä tulee tapahtumaan, kun tietyn kulttuurin edustajia siirretään toiselle puolelle maapalloa erilaisen kulttuurin pariin.

Jos afrikkalaismiehen mielestä on moraalisesti oikein leikellä tytön sukupuolielimet uskonnollisista syistä, ja afrikkalaismies sitten muuttaa Suomeen, tämä jalo ja miellyttävä ajatus seuraa suurella todennäköisyydellä hänen mukanaan. Jos hän saa täällä tyttölapsia, hän saattaa tahtoa silpoa näitä tavalla, joka aiheuttaa pysyvän ruumiillisen vamman. Jos muslimimies profeettansa Muhammedin esimerkkiä seuraten pitää oikeana mennä naimisiin kymmenvuotiaan tyttölapsen kanssa ja harrastaa seksiä tällaisen hieman alaikäisen puolisonsa kanssa, tarkoittaa tämä sitä, että muslimimiehen muuttaessa Suomeen jonkun alaikäinen tytär on vaarassa päätyä aikuisen miehen seksikumppaniksi ja puolisoksi, olkoonkin, että pakkoavioliittoon joudutaan käytännössä aina saman uskontokunnan sisältä. Tällaisia ennustuksia on esitetty, ne ovat toistuvasti käyneet toteen, ja silti päättävät tahot eivät ole juurikaan reagoineet. Se turhauttaa ihmistä, joka haluaa vain suojella omia lapsiaan.

Olisiko aika unohtaa kulttuurirelativismi ja vain tunnustaa, että kulttuureissa on järkyttävän suuria eroja, ja toiset kulttuurit ovat selkeästi julmempia ja väkivaltaisempia kuin toiset? Toki yhä voitaisiin väittää, että erilaisinakin kulttuurit ovat kaikki ihan samanarvoisia, mutta tämä sitten tarkoittaisi sitä, että väkivallattomuus ei olisi mitenkään positiivisempaa kuin väkivaltaisuus. Jokainen punnitkoon näitä asioita itse mielessään, ellei tämä nyt jo valmiiksi ole päivänselvää. Jos me todella haluamme Suomesta monikulttuurisen valtion, se merkitsee myös sitä, että haluamme hyväksyä keskuuteemme väkivaltaisemmat kulttuurit, joissa pikkutyttöjen raiskaaminen ja silpominen ei ole tuomittavaa. Jos me emme ole valmiita tähän, vaan yritämme väkisin kouluttamalla ja painostamalla kitkeä tällaiset kulttuuripiirteet pois maahantulijoista, emme harjoita todellista monikulttuurisuutta - vaan pelkästään pakotamme omat arvomme ja kulttuurimme, ikään kuin ylempi- ja parempiarvoisina, erilaisista ympäristöistä tuleville ihmisille, joiden arvot ovat erilaiset, mutta kulttuurirelativismin mukaan silti aivan yhtä oikeat ja arvokkaat. Miten on? Haluammeko me sitä monikulttuurisuutta vai emmekö halua? Pitäisikö tätä kysyä lapsilta, joita oudosti puhuvat sedät seurailevat koulumatkalla?

Kehitysavun tarpeellisuudesta ja kiistattomista hyödyistä

Voisin kirjoittaa monisanaisen, tökerön ja tylsän esseen kehitysavun tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä tai oikeammin tarpeettomuudesta ja haitallisuudesta, mutta sen sijaan pyydän teitä lukemaan seuraavan aiheeseen liittyvän uutisen: nigerialaiset koululaiset selaavat pornosivuja avustusjärjestöltä saamillaan tietokoneilla. Todellakin seisahduttava uutinen. Voiko todella olla niin, että ilman länsimaista veronmaksajaa, jonka kukkaroa valtaapitävät innokkaasti ja kaksin käsin raottavat erityisemmin mandaatteja hakematta, nigerialaiset koulupojat (ja Tasa-arvon Nigeriassa luonnollisesti myös -tytöt, vaikkei tytöttely olekaan sallittua) jäisivät riutumaan ilman Internetin tarjoamaa aikuisviihdettä? Kestämätöntä!

Pekkarinen liittyy Hintavien Järjettömyyksien Kerhoon

Keskustan Mauri Pekkarinen on saanut päähänsä ehdottaa sijaintiin perustuvaa autoveroa, joka perustuisi autojen tarkkailuun satelliittipaikannuksella. Pekkarisen idea kaikessa kauheudessaan on se, että autot varustetaan GPS-paikantimilla, joiden avulla voidaan seurata autojen liikkeitä. Maksettava auto- tai tievero laskettaisiin sitten paikantimen urkkimien tietojen perusteella niin, että vero ajetuista kilometreistä olisi pienempi alueilla, joilla julkista liikennettä ei ole, ja korkeampi kaupunki- ja vastaavilla alueilla.

Tämä ehdotus on ihailtavan typerä jopa suomalaisen politiikan mittakaavalla, sillä:

1) GPS-paikantimien asentaminen jokaiseen katsastettuun autoon Suomessa maksaa hunajaa. Kuka maksaa viulut itse laitteesta ja sitten sen asennustyöstä? Tietysti sinä ja minä. Kuka maksaa laitteen korjaukset, sillä osa niistä tulee takuulla hajoilemaan? Tietysti sinä ja minä.

2) Ehdotettu järjestelmä loukkaa todella vakavasti kansalaisten oikeutta yksityisyyteen. Jos Pekkarisen ehdotus menisi läpi, autoihimme asennettujen paikantimien avulla viranomaistaho voisi selvittää muutamien metrien tarkkuudella, missä automme liikkuvat ja ovat liikkuneet. Tai toisin sanottuna, emme voisi autoilla yhtään mihinkään ilman että isoveli... anteeksi, isosisko, tietäisi missä liikumme ja kuinka nopeasti.

3) Tätä järjestelmää alettaisiin melko todennäköisesti käyttää myös nopeusvalvonnassa - historia osoittaa, että suomalainen viranomainen ei voi vastustaa rahastuksen kiusausta jos pienikin tilaisuus siihen ilmenee. Tämä aiheuttaisi mukavasti lisäkustannuksia sekä valtiolle että kansalaisille, ja supertehokas nopeusvalvonta aiheuttaisi ylinopeuksien rajun vähenemisen - myös tilanteissa joissa ylinopeus olisi hyödyllistä, kuten liikennettä hidastavien ja reilusti alle nopeusrajoituksen ajavien kuljettajien ohittamisessa turvallisesti.

4) Ehdotuksessa autoverotus olisi matalampi alueilla, joilla julkista liikennettä ei ole. Julkinen liikenne on ihan kiva asia, mutta ei minusta ole kohtuutonta tai elitististä haluta välttää sen käyttöä tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi itselläni ei ole mitään halua istua likaisissa ja haisevissa busseissa, ratikoissa ja metrokärryissä, halvoilta hajusteilta ja vanhalta viinalta lemuavien kanssamatkustajien seassa. Jotkut ihmiset ovat jopa allergisia eräille voimakkaille hajuille - ei ole mukavaa aloittaa päivää astmakohtauksella jonkun neitokaisen halvasta hajuvedestä, ja tällöin julkista liikennettä on syytä välttää. Yötöitä tekevät ihmiset voivat olla varsin liemessä julkisen liikenteen kanssa ilmeisistä syistä. Ja esimerkiksi jotkut nuoret naiset haluavat välttää liikkumista hämyisillä asemilla ja huonosti käyttäytyvien miesten täyttämillä julkisilla liikennevälineillä vielä ilmeisimmistä syistä.

Mutta onhan se hienoa, että poliitikoilla on aikaa pohtia tällaisia asioita. Eihän tässä mitään tärkeämpää puuhaa olisikaan kuin kalliiksi tulevien ja kansalaisten yksityisyyttä rajoittavien mekanismien kehittely.

Rasistinen väkivalta leimahtaa Tanskassa

Kuten otsikko kertoo, Tanskassa on ilmaantunut ikäviä ongelmia: eskimoihin kohdistuu rasistista väkivaltaa. Eskimot eli inuitit ovat Grönlannin alkuperäisasukkaita. Grönlanti, niin kuin ala-asteen maantiedon tunneilta muistamme, kuuluu Tanskaan, ja grönlantilaisilla on Tanskan kansalaisuus. Århusin kaupungissa Tanskassa grönlantilaiset ovat joutuneet pahoinpitelyjen, kivitysten ja yleisen ahdistelun uhreiksi siinä määrin suuressa mittakaavassa, että osa grönlantilaisista pelkää tulla ulos asunnoistaan ja grönlantilaisten kansallispäivän jalkapallo-otteluita suojaamaan tarvitsee palkata lukuisia turvamiehiä suojelemaan ihmisiä kivittäjien hyökkäyksiltä.

Mistä ihmeestä tässä on kyse?

Grönlantilaisia ahdistelevat rasistit ovat sitä mieltä, että grönlantilaiset eivät kuulu Tanskaan ja heidän pitäisi painua takaisin sinne mistä tulivatkin (rasistit eivät tainneet tajuta, että tässä tapauksessa grönlantilaiset "tulivat" nimenomaan Tanskasta). Rasistit eivät ilmeisesti ymmärrä, miksi grönlantilaisten, jotka saavat jo syntymässä Tanskan kansalaisuuden, pitäisi saada asua Tanskassa.

Useimmat lienevät kanssani samaa mieltä, että tällainen väkivalta on tuomittavaa toimintaa, joka tulee kitkeä pois tarvittavin keinoin. Viranomaiset ovatkin ryhtyneet toimeen ja aloittaneet tiedotuskampanjan mm. paikallisissa kouluissa.

Ajattelevaa ihmistä varmasti askarruttaa, mikä saa toisen ihmisen toimimaan niin järjettömästi kuin Århusissa nyt on toimittu. Kuka haluaa kivittää eskimoita? Mitä pahaa eskimot ovat ikinä tehneet kenellekään? Eskimot eivät ole pitäneet siirtomaita, vanginneet orjia tai aloittaneet maailmansotia. Eskimot eivät ole järjestäneet mellakoita tai pommi-iskuja. Mikä ihme on saanut tanskalaiset käyttäytymään rasistisesti toisia tanskalaisia kohtaan?

Tässä vaiheessa koen velvollisuudekseni huomauttaa, että tanskalaisnuoret eivät ole menneet järjiltään, eivätkä ole ryhtyneet heittelemään eskimoita kivillä pelattuaan liikaa väkivaltaisia tietokonepelejä. Rasistisista hyökkäyksistä ovat olleet vastuussa muslimitaustaiset arabit ja somalit (jotka eivät varsinaisesti ole Tanskan alkuperäisasukkaita, vaikka Tanska toki kuuluu kaikille, varsinkin kaikille, jotka tulevat Välimeren eteläpuolisilta monikulttuurialueilta). Mikä ihme näihin tavallisesti rauhaa rakastaviin ihmisiin, joiden kotimaat heijastavat heidän hengellistä ja rauhallista perusluontoaan, nyt on mennyt? Onko Tanskan epäinhimillisen kylmä ilmasto syyllinen? Tai, sallinette minun muotoilla kysymykseni uudelleen. Kuinka syyllisiä me olemme, ja miten voimme pyytää anteeksi? Asia on vakava. Tässä on Suomen maailmanpoliittinen maine ja tuleva globaali brändi kyseessä.

Lähteitä:
http://www.document.no/2007/06/opplysningskampanje_om_gronlan.html
http://gatesofvienna.blogspot.com/2007/07/muslim-violence.html

Lähi-itä tulee kylään

Nyt kun Lontoosta taas löytyy räjähtäviä ajoneuvoja, on hyvä aika miettiä, mitä yhteistä on pommin räjähtämisellä Lontoossa vuonna 1983 ja pommin räjähtämisellä Lontoossa vuonna 2005 ?

Heti ensimmäiseksi voimme pomppia riemusta päästessämme toteamaan, että vuonna 1983 asialla oli valkoinen, kristitty (ja oletettavasti myös heteroseksuaali) mies. Vuoden 2005 pommitukset olivat, niin kuin me kaikki tiedämme, lyhyt sarja yksittäistapauksia, joita ei saa yleistää. Yksittäistapauksien takana ei tilastollisen ihmeen kautta ollutkaan valkoista kristittyä heteromiestä, vaan joukko aitoja ja autenttisia muslimeja (tosin hekin taisivat olla heteroja). Tapauksista löytyy vaikka minkälaisia yhteisiä tekijöitä, tekijöiden sukupuolesta alkaen, mutta henkilökohtainen suosikkini näistä yhteisistä tekijöistä on ehdottomasti tekoihin liittyvä uskonnollinen elementti. Muslimiterroristin tapauksessa uskonnollisen elementin merkitys lienee selvä, mutta IRA:n tempauksissa se on hämärämpi, vaikka protestanttien ja katolisten kristittyjen väkivaltaisuuksilla saarivaltiossa on pitkä ja verinen historia.

Lähi-idän kirjauskonnot ovat tarjonneet rajattomasti riemua koko maailmalle sitten syntymisensä ja lähinnä virusepidemiaa muistuttavan leviämisensä joka kolkkaan. Lähtökohtaisesti väkivaltaiset ja ekspansiiviset kristinusko ja islam ovat saaneet aikaan vähän muutakin kuin sanaa ja ylistystä. Voisin kuvitella, että ilmankin pärjättäisiin. Kristinusko on onneksemme tai onnettomuudeksemme, näkökulmasta riippuen, useimmissa länsimaissa jo niin sekularisoitunut, ettei sillä ole paljoakaan tekemistä entisaikojen kristinuskon kanssa, mutta perinteikäs islam elää ja voi hyvin. Nyt kun Lontoossa taas melkein räjähti, voitaneen suhteellisen korkealla varmuudella todeta, että Lähi-itä tuli taas kylään.

Jokainen voi itsekseen meditoida sitä tosiasiaa, että asiaintilan ei tarvitsisi olla nykyisenlainen. Muslimien ei tarvitsisi räjäytellä pommeja suurkaupungeissa tappaen viattomia siviilejä, naisia ja lapsia. Poikia ja tyttöjä ei tarvitsisi ympärileikata. Naisten oikeuksia ei tarvitsisi evätä ja naista alistaa vähäarvoisemmaksi sukupuoleksi, hieman niin kuin tavallisen eläimen ja ihmisen välimuodoksi. Emme toki voi aivan helposti fyysisesti estää muslimeita tekemästä niin kuin he kokevat mielekkääksi tehdä, eikä meillä ehkä ole siihen moraalista oikeuttakaan. Sen sijaan voimme halutessamme pitää islamin ainakin enimmäkseen ulkona omasta maastamme. Tämä kuulostaa monen mielestä varmasti ihan kauhealta ajatukselta, joka kertoo hirmuisia asioita sen kirjoittajasta. Mutta niin kauan kuin muslimit tuovat mukanaan terrori-iskuja viattomia siviilejä vastaan, muista paljon yleisemmistä lieveilmiöistä puhumattakaan, minä en näe mitään syytä päästää saati houkutella heitä tänne – maahan, joka ei mitenkään hyödy heidän läsnäolostaan. Kristinuskosta voidaan nimittäin sanoa paljon pahaa, mutta Suomen tapauksessa on ehdottoman totta, että kristinusko toi mukanaan kuin sattumalta hieman muutakin kuin uuden yläluokan ja kasan erikoisia sääntöjä etelän hiekoilta, nimittäin eräänlaista sivistystä. Luku- ja kirjoitustaito ja yleinen oppineisuus lisääntyivät kristinuskon saapumisen jälkeen Suomessa suorastaan räjähdysmäisesti. Mitään tällaista annettavaa islamilla tai sitä levittävillä muslimeilla ei meille ole. Täällä osataan jo suhteellisen hyvin lukea ja kirjoittaa, ja tappamisessakin olemme jopa mm-tasolla ihan menestyvää väkeä, käytetään mittarina sitten sotatoimien aikana tai rikoksissa rauhan aikaan tapettuja. Muslimit eivät voi opettaa meitä kunnioittamaan ja suojelemaan entistä paremmin luontoa tai kanssaihmisiämme, eivätkä varsinkaan kehittämään yhteiskuntiamme demokraattisemmaksi. Tieteemme tuskin voi hyötyä merkittävästi uskonnosta, jonka piirissä kannatetaan mm. lasten rituaalisilpomista. Lähi-idän ei tarvitsisi tulla meille kylään, jos vain osaisimme kieltäytyä.

Tässä vaiheessa joku on huutanut jo minuuttikaupalla, että meidän pitäisi olla suvaitsevaisia ja kunnioittavia (kenties myös palvovia ja jumaloivia lähitulevaisuudessa). Meidän pitäisi suvaita islamia omassa maassamme, sekä tietenkin kaikkia sen lieveilmiöitä. Lähi-idällä on oikeus tulla meille kylään, ja meidän pitää toivottaa se tervetulleeksi – pysyvästi. Tämä on minusta vähän outoa. Pidän quid pro quo –ajattelua järkevänä tapana hoitaa asioita. Jos meidän pitää suvaita jotakuta, sietäisi meidän saada siitä ainakin jotain hyötyä – vaikkapa sellaista, että suvaitsemamme ihmiset suvaitsevat meitä ja tapojamme takaisin. Jos suvaitsemme Lähi-idän kylään maahamme, olisi ihan kiva jos samaa suvaittaisiin sielläkin päin maailmaa. Mutta näinpä ei olekaan. Islamilaiset maat, varsinkaan Lähi-idässä, eivät ole suuresti innostuneet länsimaisen kulttuurin rynnistyksestä – vaikka pinnan alla varmasti kuohuu, ja moni musliminainen toivoisi jonain päivänä elävänsä vapaana ihmisenä eikä säkitettynä b-luokan kansalaisena. Islam ei suvaitse ateismia. Islam ei suvaitse homoja. Islam ei suvaitse nuorten naisten esiaviollisia suhteita. Islam ei suvaitse. Islam määrää. Islamia ei voi suvaita. Islamille kuuluu alistua, ja kun islamia tarpeeksi suvaitaan, seuraa alistuminen. Nimi on enne: sana islam tarkoittaa alistumista – alistumista Allahille, ja Allahin tahdolle sellaisena kuin häntä palvovat haluavat sen kuvailla omia tarkoitusperiään edistääkseen.


Mutta suvaitaan nyt kuitenkin. Kaikki yhdessä. Kolmannella! 1-2---

Mitä olisikaan loma ja juhannus ilman teräviä esineitä...

Ei, tällä kertaa en tarkoita mustalaisviritteisten henkilöiden kahnauksia powered by Mora of Sweden paikallisella tanssilavalla tai rehellisen suomalaisten känniapinoiden puukkohippafestivaaleja, joissa häviäjille tarjotaan valtion kustannuksella lohdutuspalkinnoksi suolaliuosta. Tämä on positiivista ilmapiiriä herättävä ja avoimeen interaktioon kannustava tarina.

Kävi niin, että allekirjoittanut oli kevyesti varustettuna mökkeilemässä. Kulkuneuvoni oli tavanomainen Japanissa vuonna 1996 valmistettu henkilöauto, joka sopi juuri tuollaiseen toimintaan, koska se oli halpa ja kestävä. Oli aivan luvattoman kivaa olla hyvässä (joskaan ei kovin monikulttuurisessa) seurassa luonnon keskellä ja erossa siitä mitä sivistykseksi kutsutaan. Tunnelma oli auvoinen, eikä mitään ongelmia ilmennyt. Ainoa varsinainen väittely syntyi aiheesta "Kuinka monta ihmistä kuolee tänä juhannuksena", ja sekin aihe koluttiin nopeasti ja säälimättömästi loppuun. Valitettavasti mikään hyvä ei kestä ikuisesti (paitsi veronpalautusten odottaminen), ja lähdön hetki lopulta koitti.

Ajellessani noin 0,75 auton levyistä kinttupolkua lähimpää kunnollista hiekkatietä kohti, ilmeni vakava kriisitilanne. Jokin vinha puhuri oli kaatanut aivan infernaalisen paksun puun keskelle tietä. Kovana poikana yritin ensin nostaa sitä syrjään, mutta se epäonnistui yhtä traagisesti kuin aiempi yritykseni uida 3 kilometriä pysähtymättä, eli kunnon loppumiseen ja ihailtavan voimakkaaseen kipuun vasemmassa olkavarressa. Autossani ei ollut vinssiä. Mukanani ei ollut sahaa eikä kirvestä. Mitä tässä tilanteessa tehdään? Soitetaan 112? Väärin. Haetaan mökiltä kättä pidempää? Väärin.

Tässä tilanteessa urbaanisuomalainen miettii hetken, ja sitten kaivaa esiin mukanaan kantamansa retkipuukon sekä ajoneuvon takakontista tunkin. Ja sitten hän yrittää jotain hieman toimimattomalta kuulostavaa, ja alkaa hakata puukkoa kärki edellä puunrunkoon, takoen tunkilla niin maan vietävästi puukon perään. Hyvinhän se puukko puuhun upposi, kahvaan asti, ja sitten uusi yritys aivan aiemman reiän vierestä. Huomattavan paljon aikaa ja hikeä ynnä kaksikielisiä kirouksia myöhemmin viholliseni puu luopui taistelusta ja katkesi kahteen osaan.

Olin voittaja. Tuona hetkenä tiesin miltä Aleksanteri Suuresta tuntui hänen voitettuaan Gaugamelan taistelun. Ihan pirun hyvältä, vaikka teki kipeää. Kahteen osaan hakatun puun jaksoin työntää sen verran syrjään, että "tietä" mahtui taas ajamaan, ja niin kärryttelin kotia kohti. Mutta menestyksestäni saan kiittää ylivertaisen hyvää työkaluani, nimittäin ruotsalaista puukkoa nimeltä Fällkniven S1. En olisi ikinä uskonut että niin pieni puukko voi kestää sellaista murhaa, mutta kestipä hyvinkin. Ainoastaan kahva otti hieman kosmeettista vahinkoa epätarkkojen tunkiniskujeni ansiosta.

Mikä on tarinan opetus? Jokaisen miehen kannattaisi vastaavissa oloissa kantaa mukanaan kirvestä, ei siksi että tarvittaessa sillä voi lyödä kaveria kännissä, vaan koska sillä voi hajottaa ikäviä esteitä. Jos kirves ei millään onnistu, vähintään hyvä puukko tarvitaan, jotta ohikulkua suvaitsemattomat nuivat puut voidaan hakata kuriin.

Tasa-arvoisuus vastaan Todellisuus

Tasa-arvoisuus, sellaisena kuin se Suomessa yleisesti ymmärretään, on mielestäni hieno asia. Tasa-arvoisuuus ei ole pelkästään moraalisesti hyveellinen periaate, vaan myös taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllinen; länsimaiden kehitys olisi jäänyt aivan toisenlaiseksi, jos naiset olisivat jääneet työelämän ja politiikan ulkopuolelle tai jos keskiaikainen säätyjärjestelmä olisi väkisin pidetty voimassa. Kuten kaikilla asioilla, myös tasa-arvolla on kuitenkin vaihtoehtoiskustannus. Sukupuolten tasa-arvosta puhuttaessa yksi ilmeisimmistä vaihtoehtoiskustannuksista on se, että naisten työelämään käyttämä aika on väistämättä ainakin osittain pois perheelle ja lapsille omistetusta ajasta. Mikään ei tietenkään estä perheen isäntää (tai jos isäntä sanana kuulostaa liian heteronormatiiviselta, voit korvata sen mielessäsi vaikka uroksella tai tarvittaessa patriarkaalisella sortajalla) hoitamasta lapsia emännän paiskoessa pitkää päivää duunissa, mutta...

Tasa-arvoisuus on periaatteena hieno ja se toimii esimerkiksi meillä Suomessa. Tasa-arvoisuus on kuitenkin vain periaate. Tasa-arvoisuus ei poista erilaisuutta, ja siten se ei voi koskaan poistaa myöskään eriarvoisuutta. Jos tämä kuulostaa ihan kauhealta, olet unohtanut, ettei kaikki eriarvoisuus ole negatiivista, haitallista ja moraalisesti väärin. Hyvin yksinkertainen ja kärjistetty esimerkki tästä on sylilapsen ja aikuisen eriarvoinen kohtelu yhteiskunnassa. Sylilapsella ei ole oikeudellista toimivaltaa, koska se ei pystyisi sitä aikuisen tavoin käyttämään. Vastaavasti lainkuuliainen kansalainen ja rikollinen ovat eriarvoisessa asemassa, sillä jälkimmäiseltä voidaan lain suomissa rajoissa riistää vapaus väliaikaisesti tai pysyvästi. Tällainen eriarvoisuus on useimpien ihmisten mielestä hyväksyttävää ja jopa välttämätöntä. Mihin tällainen eriarvoisuus perustuu, jollei aatteeseen? Tietenkin todellisuuteen, jossa sylilapsi on avuton ja muista riippuvainen olento, ja jossa rikollinen on tietoisesti rikkonut yhteisesti sovittuja sääntöjä ja aiheuttanut oikeudetta vahinkoa ja haittaa muille. Ja samaan todellisuuteen perustuu myös naisen ja miehen välinen luonnollinen eriarvoisuus.

Biologia on toisille kirosana ja toisille kutsumustyön ala. Biologisesti miehellä ja naisella on selviä eroja. Puuttumatta sukupuolielimiin, voidaan havaita esimerkiksi eroja keskimääräisessä ruumiinkoossa ja lihasvoimassa. Näitä eroja ei voi kiistää. Se, että mies on keskimäärin vahvempi, nopeampi ja kookkaampi merkitsee paljon luonnollisessa ympäristössä, josta myös ihminen on lähtöisin. Biologiset eroavuudet naisen ja miehen välillä tekevät meistä väistämättä eriarvoisia. Tilanteessa, jossa miehen ja naisen on paettava vaikkapa kauheaa ihmissyöjäsuurpetoa nimeltä karhu, nainen on heikommassa asemassa, koska omaa vähemmän lihasvoimaa ja nopeutta, jolla puolustautua tai paeta. Biologiset eroavuudet tarkoittavat sitä, että tietyissä tilanteessa naiset ja miehet ovat väistämättä eriarvoisia, ottamatta kantaa edes siihen vaikeaan kysymykseen, onko naisten ja miesten aivoissa rakenteellisia tai toiminnallisia eroja. Eroista seuraa, ettei ole järkevää pyrkiä luomaan keinotekoista ja luonnotonta tasa-arvoa esimerkiksi sukupuolikiintiöillä, joiden tavoite olisi, että tietyllä alalla on aina yhtä paljon naisia kuin miehiäkin. Onhan selvää, että esimerkiksi fyysistä voimaa vaativissa tehtävissä naiset suoriutuvat keskimäärin miehiä heikommin, ja ovat siten huonompi vaihtoehto näihin tehtäviin.

Ymmärrän, että todellisuuden hyväksyminen voi olla joskus vaikeaa. Minulle se on vaikeaa esimerkiksi joka kerta kun pudotan jonkin terävän esineen jollekin herkälle pinnalle, naarmien sen piloille kömpelyyteni ansiosta. Jos todellisuus alkaa ärsyttää, ihminen yleensä reagoi aggressiivisesti. Etten tulisi ymmärretyksi väärin, haluaisin sanoa vielä muutaman sanan lisää biologisten tosiasioiden sanelemasta eriarvoisuudesta.

Elollisen organismin tavoite on selviytyminen. Selviytymisessä on olennaista hengissä pysymisen lisäksi myös lisääntyminen. Lisääntyminen on organismin selviytymisen kannalta kriittisen tärkeää, ja siitä syystä lisääntyminen väistämättä ohjaa myös organismin käyttäytymistä. Mutta asiaan yksinkertaistetun esimerkin kautta.

Oletetaan, että halutaan saada aikaan 12 kuukaudessa 100 kappaletta ihmislapsia, luonnollisin keinoin. Oletetaan, että tarkoitus on kasvattaa nopeasti väkilukua selviytymistarkoituksessa. Mitä tähän vaaditaan? Kuinka monta naista, olettaen, että he ovat terveitä ja saavat yhden lapsen kerrallaan, vähintään vaaditaan? Aivan oikein, 100 kappaletta. Entä kuinka monta miestä tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan? Juuri niin. Jos säkä käy, jopa yksi ainoa terve mies voi hoitaa homman kotiin, ja saattaa tehdä sen jopa suhteellisen mielellään (suonette minulle tämän karkean huumorin, konteksti oli suorastaan vastustamaton). Mitä tämä sitten tarkoittaa? No, senhän osaamme kaikki päätellä itsekin, mutta sanotaan se nyt sitten suoraan. Jos lähtötilanne on 100 miestä ja 100 naista, lisääntymistavoitteen kannalta ei ole fataalia, jos 50 miestä heitetään laavaan tai käristetään vartaassa. Mutta jo yhden naisen seivästäminen estäisi ehdottomasti 100 lapsen tavoitteen toteutumisen. Jos oikein tosissaan väännetään rautalankaa, tämä tarkoittaa sitä, että yksittäinen nainen on huomattavasti yksittäistä miestä tärkeämpi biologisen selviytymisen perspektiivistä. Myös tämä on sitä väistämätöntä eriarvoisuutta. Mikään tasa-arvoaate tai sukupuolikiintiö ei muuta sitä, että yksi mies voi hoitaa monen miehen hedelmöitystyöt, mutta yksi nainen saa yhdeksässä kuukaudessa ulos vain yhden lapsen, ellei kaksos- tai kolmosyllätys iske. Tämä on sitä todellisuutta, johon eriarvoisuus väistämättä kuuluu.

Todellisuuden sanelema eriarvoisuus ei ole mikään uhka tasa-arvoisuusaatteelle. Päinvastoin, todellisuuden kuuluukin toimia tienviittana periaatteille. Kiintiöittämällä ei saavuteta aitoa tasa-arvoa, vain keinotekoista sellaista. Nainen ei ole ihmisenä yhtään miestä vähäisempi, vaikka olisikin fyysisesti heikompi. Mies ei ole ihmisenä yhtään naista vähäisempi, vaikka yksi mies ei olekaan ihmislajin selviytymisen kannalta yhtä tärkeä kuin yksi nainen. Eriarvoisuus tietyllä mittapuulla ei tarkoita, että sillä mittapuulla vähempiarvoinen pitäisi alistaa, hävittää tai tuhota. Todellisuus on tärkeää hyväksyä, jotta voidaan toimia järkevästi. Todellisuuden hyväksyminen merkitsee myös erilaisuuden ja eriarvoisuuden hyväksymistä. Tämä on edellytys järkeville valinnoille monissa asioissa. Jos tarvitaan työntekijä, joka väistämättä joutuu kohtaamaan väkivaltaa, mies on naista parempi valinta fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi. Jos halutaan pitää väestön lukumäärä kasvussa tai entisellään, tyttövauvoja ei kannata hukuttaa (kuten Kiinassa on tapahtunut). Jos halutaan kasvattaa lapsi, nainen saattaa olla tehtävään miestä parempi. Jos halutaan rakentaa yhteiskuntaa, jossa nainen ja mies ovat tasa-arvoisia luonnollisen todellisuuden mahdollisuuksien rajoissa, soppaan ei kannata sotkea ihmisiä, joiden mielestä nainen on miehestä tehty, alempiarvoinen ja rinnastettavissa omaisuuteen. Olen puhunut.

Helsingin Sanomat tarjoaa: päivän propaganda-annos

Päivän Hesari tarjoaa jälleen päivittäisen propaganda-annoksen maahanmuuton positiivisuudesta, tällä kertaa mielipideosastolla ja hieman tavallista kriittisemmin.

Valtiotieteiden lisensiaatti Perttu Salmenhaara kirjoittaa maahanmuuton tarpeellisuudesta, mutta uskaltaa sentään huomauttaa, ettei puhdasta työperäistä maahanmuuttoa ole olemassakaan, koska työllistyvienkin maahanmuuttajien mukana tulee aina niitä, jotka eivät ainakaan välittömästi työllisty eivätkä ole edes muuttaneet maahan työllistymistarkoituksessa, kuten lapsia, vanhuksia ja työperäisten maahanmuuttajien puolisoita. Valitettavasti mukaan on ihan pakko sotkea ne tyypilliset maahanmuuttoa puolustavat argumentit.

Salmenhaara väittää, että seuraavat kaksi usein julkisessa puheessa toistuvat "kuvitelmat" ovat "harhaisia":
1) Maahanmuutto on kansallinen haittatekijä, jonka määrä tulisi minimoida.
2) Suomeen kohdistuu yleisesti ottaen muuttopainetta ulkomailta, jolloin maahanmuuttoa voitaisiin lisätä vain avaamalla rajat.

Salmenhaara perustelee näiden väittämien "harhaisuutta" varsin mielenkiintoisilla argumenteilla. Ensin hän toteaa, että "määrälliseen dataan perustuvaa tutkimustietoa maahanmuuton kokonaisvaikutuksesta vastaanottavan maan kansantalouteen on itse asiassa tehty varsin vähän." Todella mielenkiintoinen alustus. Olisivatko Salmenhaaran väitteet kenties hieman uskottavampia, jos tutkimustietoa olisi tehty varsin paljon enemmän? Ovelan alustuksensa jälkeen Salmenhaara jatkaa, että "olemassa oleva tutkimustieto osoittaa kokonaisvaikutuksen olevan pidemmällä tähtäyksellä myönteinen." Siis olemassa oleva "varsin vähäinen" tutkimustieto osoittaa kokonaisvaikutuksen myönteiseksi? Olisiko aihetta tutkia vähän enemmän, ennen kuin julistetaan asiaa ratkaistuksi ja todistetuksi?

Väite siitä, ettei Suomeen kohdistuisi muuttopainetta, on erityisen hämärä. Kehitysmaat ovat täynnä ihmisiä, jotka muuttaisivat mieluusti Suomeen nauttimaan korkeammasta elintasosta, jos vain pääsisivät. Jos näille ihmisille annetaan keino tulla Suomeen, osa heistä myös tulee. Ehkä Salmenhaara on jättänyt nämä ihmiset huomiotta siitä syystä, että kukaan älyllisesti rehellinen ei kehtaa väittää kehitysmaiden kansalaisten edustavan työperäistä maahanmuuttoa, joka hyödyttää Suomen taloutta. Mikäli Salmenhaara tarkoitti sanoa, ettei länsimaista ole muuttopaineita Suomeen, hän on tietenkin täysin ja täsmälleen oikeassa. Länsimaista ei ole muuttopaineita Suomeen, koska Suomessa on korkea verotus, joka karkottaa tehokkaasti useimmat todelliset osaajat.

Seuraavaksi Salmenhaara pudottaa todellisen pommin, väittämällä, että "kantaväestön työmarkkina-asemaa maahanmuuttajat eivät yleisesti ottaen uhkaa, koska he eivät kilpaile samoista työpaikoista." Salmenhaara jättää taktisesti mainitsematta, mistä työpaikoista maahanmuuttajat sitten mahtavat kilpailla. Suomessa on ollut määrällisesti erittäin vähän maahanmuuttajia moniin muihin EU-maihin verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että kantaväestö on joutunut tekemään käytännössä kaikki työt, koska maahanmuuttajia ei ole ollut niitä tekemässä. Jostain syystä nyt maahamme saapuvat maahanmuuttajat tulevat tekemään eri töitä kuin suomalaiset? Mitähän töitä nämä sitten mahtavat olla? Suomessa on toki aloja, joilla tarvitaan lisää tekijöitä, kuten esimerkiksi sairaanhoito ja nuorison silmissä epämuodikkaat alat kuten rakentaminen. Mutta kuinkas monta työpaikkaa näillä aloilla on? Salmenhaaran referoima Sitra on tutkimuksissaan puhunut jopa 50 000 maahanmuuttajasta vuosittain. Tämä tekisi viidessä vuodessa neljännesmiljoona maahanmuuttajaa. Nämä kaikkiko työllistyisivät aloille, joiden työpaikoista suomalaiset eivät kilpaile? Sallikaa minun nauraa. Ovelana miehenä Salmenhaara tietysti jättää mainitsematta, kuinka suuri tarve maahanmuuttajille on, joten sitä saamme vain arvailla. No, reiluuden nimissä on mainittava, että onhan niitä aloja, joiden työpaikoista suomalaiset eivät todellakaan kilpaile. Esimerkiksi somaliankieliset päivähoitajat ja sosiaaliviranomaiset, vähemmistöjen "kontaktihenkilöt", tulkit ja ties mitkä muut. Mutta tarvitaankohan näitä oikeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, mikäli maatamme ei täytetä maahanmuuttajilla?

Salmenhaara jatkaa hehkutusta. Hänen mukaansa "useat riippumattomat korkean tason raportit ja selvitykset osoittavat, että Suomessa maahanmuuttoa tulee jo lähivuosina lisätä huomattavasti yhtenä keinona vastata väestön ikääntymiseen ja siihen, että työvoiman kompetenssien kysyntä muuttuu nopeammin kuin niiden tarjonta." Mitkähän nämä "useat" ja "riippumattomat" raportit ja selvitykset mahtavat olla? Riippumattomat raportit ovat todellisuudessa kammottavan vähissä kun aiheina ovat työvoimapula ja maahanmuutto. Lähes jokaisella taholla on oma agendansa näissä asioissa, ja tällöin on vaikea puhua riippumattomuudesta, ainakaan rehellisesti. Useimmat maahanmuuton tutkijat ovat nimenomaan poliittisesti sitoutuneita perinteiseen vasemmistoon tai vihreisiin, jotka ovat molemmat ottaneet asiakseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ajamisen. Eikö Salmenhaaralla ole mitään sanottavaa vaikka siihen, että kansainvälinen konsulttiyritys McKinsey toteaa raportissaan, ettei maahanmuutto ratkaise Suomen talouden haasteita?

En tiedä missä maailmassa Salmenhaara elää, mutta tässä ihmisten maailmassa, jossa minä elän, kaikella maahanmuutolla on muitakin kuin naminamipositiivisia seurauksia. Virossa on jo huomattu mitä tapahtuu, kun maassa on merkittävä venäläisvähemmistö. Mikä tahansa maahanmuuttajaryhmä tuo osan kulttuuristaan ja tavoistaan mukanaan, vaikka sopeutuisi vastaanottajan maan kulttuuriin kuinka hyvin tahansa. Tätä eivät voi kiistää edes "riippumattomat korkean tason raportit ja selvitykset." Yhdysvallat on maahanmuuton esimerkkimaa ainakin maahanmuuttajien määrää mitattaessa, ja mikä onkaan tulos? Slummeja, jengirikollisuutta, rotumellakoita ja "positiivista syrjintää." Yhdysvallat on toki hyötynyt paljonkin maahanmuuttajista, sitä ei voi kiistää. Mutta yhtä turhaa on väittää, ettei maahanmuutosta olisi mitään haittoja, tai että kokonaisvaikutus olisi välttämättä myönteinen. Tutkimustietoa tarvitaan lisää, ja nimenomaan puolueetonta sellaista - tutkimusta, jonka lähtökohta ei ole se, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat positiivisia asioita kaikille.

Yksi asia Salmenhaaran kirjoituksessa sentään on mielestäni erityisen hienoa ja ansiokasta. Hän ei ole sortunut monikultturistin helmasyntiin, eli siihen, että maahanmuuttajan täytyy olla oikean värinen eli siis musta, ollakseen oikea maahanmuuttaja. Salmenhaara toteaa, että "käytännössä maahanmuuttoa voidaan lisätä Venäjältä ja Puolasta." Miksikäs ei? Venäläiset ja puolalaiset sopeutuvat todennäköisesti suomalaiseen kulttuuriin paremmin kuin aivan toiselta puolen maailmaa tulevat. On kuitenkin syytä olla rehellinen, ja pitää mielessä, että Venäjä ja Puola molemmat kärsivät korruptiosta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta Suomea enemmän. Maahanmuuttajat voivat tuoda nämä asiat mukanaan. Johan Suomessa venäläiset poliitikotkin ovat syyllistyneet paritukseen ja muuhun arveluttavaan toimintaan, eikä venäläisiä ole koskaan voitu syyttää ainakaan kansallismielisyyden puutteesta. Ihmisissä on eroja. Meillä suomalaisillakin on todella käsittämättömiä tapoja, jotka viemme mukanamme mihin tahansa menemmekään. Kun nämä asiat pidetään mielessä ja huomioidaan, ja perusperiaatteena pidetään sitä, että Suomi on olemassa suomalaisia varten eikä koko maailmaa varten, maahanmuuttopolitiikka voi jopa olla Suomelle hyödyllistä.

Maahanmuuttaja, käsitteistä vaikein

Eduskuntavaaleissa melkein tapahtui jotain historiallista. Suomi oli lähellä saada ensimmäisen maahanmuuttajan eduskuntaan. Vihreiden ehdokas Zahra Abdulla sai aikaan sen verran värinää, että media ehti jo onnitella häntä pääsystä eduskuntaan – kunnes joku tylsimys meni ja laski äänet, ja totesi, ettei Abdulla sittenkään päässyt eduskuntaan. Suomi jää siis yhä odottamaan ensimmäistä maahanmuuttajaa eduskuntaansa.

Vai jääkö? Jos lähdetään tutkimaan historiaa niinkin kaukaa kuin samoista vaaleista, joissa kapteeni Jack Spa… siis Zahra Abdulla melkein pääsi eduskuntaan, havaitaan pian, että joku Elisabeth Nauclér Ahvenanmaalta pääsi kuin pääsikin läpi. Tässähän ei olisi muuten mitään ihmeellistä, mutta kappas, Elisabeth näyttää olevan ruotsalainen, ja tarkalleen ottaen vielä puoliksi norjalainen, joka muutti Ruotsista Ahvenanmaalle eli Suomeen, ja sehän tekeekin Elisabethistä maahanmuuttajan! Saimme siis sittenkin maahanmuuttajan eduskuntaan! Hurraa!

Jostain kumman syystä media ei kuitenkaan kokenut tarpeelliseksi hehkuttaa Elisabethin, maahanmuuttajan, pääsyä eduskuntaan, vaikka Zahra Abdullaa piti onnitella ennen kuin oli edes laskettu pääseekö tämä läpi vai ei. Toki esimerkiksi Hesari sitten myöhemmin jaksoi pikku-uutisella mainita, että pääsihän meille sentään yksi maahanmuuttaja vaikkei Zahra päässytkään. Lopetetaanpas se pelleily nyt, ja sanotaan suoraan, mistä tässä on kysymys. Zahrasta nousi kohu, koska hän on musta. Elisabeth ei kiinnostanut mediaa, koska hän on tylsästi pohjoismaalainen ja valkoinen.

Maahanmuuttaja on sana, jolla tarkoitetaan kahta eri asiaa. Sanakirjan ja maalaisjärjen mukaan kaikki Suomeen ulkomailta muuttavat ovat maahanmuuttajia. Näinhän asian pitäisikin olla. Mutta mediassa ja esimerkiksi Vihreiden poliitikkojen puheissa maahanmuuttaja on sana, jolla tuntuu olevan hieman toisenlainen merkitys. Monikulttuurisuutta kannattavien puheissa maahanmuuttaja tuntuu säännönmukaisesti olevan joko afrikkalainen tai muslimi, mielellään molempia. Heidi Hautala esitti taannoin, että EU voisi perustaa ”työperäisen” maahanmuuton rekrytointikeskuksia Afrikkaan. Miksi ihmeessä juuri Afrikkaan? Onko Afrikassa jotenkin erikoisen osaavaa työvoimaa vapaana? Sellaista työvoimaa, jota esimerkiksi Aasiasta tai Etelä-Amerikasta ei löytyisi? Tai Itä-Euroopasta? Vai onko kyse vain siitä, että Heidi Hautalan mielestä ainoa oikea maahanmuuttaja on tummaihoinen afrikkalainen, huolimatta siitä, että afrikkalaiset maahanmuuttajat työllistyvät järkyttävän huonosti?

Kenialainen taloustieteilijä rukoilee länsimaita lopettamaan kehitysavun

Luulitko, että sinunkin verorahoistasi maksettava kehitysapu todellisuudessa auttaa kehitysmaita? Luulitko, että niillä miljoonilla euroilla nostetaan kehitysmaat vihdoin jaloilleen? Jos luulit, luulit väärin, ainakin kenialaisen taloustieteilijän James Shikwatin mielestä.

Shikwatin mukaan eniten kehitysapua saaneet maat ovat myös huonoimmassa kunnossa. Kehitysapurahoilla rahoitetaan byrokratiaa ja korruptiota. Kehitysapu opettaa afrikkalaisia laiskoiksi kerjäläisiksi, jotka eivät tule toimeen omillaan. Kehitysapu heikentää paikallisia markkinoita ja sammuttaa kaiken yrittelijäisyyden, jota kehitysmaat kipeästi kaipaisivat.

Tätä se auttaminen nykyään on. Kunhan näytetään hyviltä ja moraalisilta, mitäs väliä sillä on, jos todellisuudessa aiheutetaan vain vahinkoa?

Lue lisää:

Suomeksi (mamukulut-blogi)

Alkuperäinen artikkeli englanniksi (Spiegel)

Neljä teesiä maahanmuutosta, osa IV: Motiivi

Aiemmin on (ainakin minun mielestäni) todettu, että maahanmuutto on Suomelle kustannus, ja monikulttuurisuus vahingoittaa niin suomalaista kuin muiden maiden kulttuuria ja yhteiskuntarauhaa. Samaan syssyyn on todistettu, etteivät maahanmuuttajat paranna Suomen huoltosuhdetta ja ratkaise työvoimapulaa, vaan päinvastoin pahentavat asiaa. Lisäksi pitäisi olla selvää, ettei Suomi ole mitään velkaa kehitysmaille, ja ettei kehitysmaiden ongelmia voi ratkaista tuomalla kehitysmaiden asukkeja länsimaihin. Kukaan ei ole pystynyt osoittamaan näitä väitteitä epätosiksi. Jos ne siis ovat totta, miksi maahanmuutosta vaahdotaan joka puolella? Miksi sen väitetään olevan rikkaus, miksi vaaditaan aina vain lisää maahanmuuttajia? Miksi esimerkiksi Vihreät ja RKP haluavat kymmeniä, jopa satoja tuhansia maahanmuuttajia lisää maahamme, ja enimmäkseen juuri Afrikasta, kuten Heidi Hautalan puheet todistavat? Mikä on motiivi?

Itse uskon, että kyseessä on monien tekijöiden yhteisvaikutus.

Joidenkin ihmisten motiivi on halu näyttää hyveelliseltä, anteliaalta ja oikeamieliseltä. Voit verrata tätä siihen, että joku antaa kerjäävälle alkoholistille pari euroa, ja saa siitä hyvän mielen itselleen. Todellisuudessa alkoholisti ei sillä rahalla parane, vaan käyttää sen Lasoliin, mutta pääasia ei olekaan ongelmien ratkaiseminen, vaan oma hyvänolontunne. Teon todellisilla seurauksilla ei ole väliä; vain sillä, tuntuiko teko sinusta hyvältä ja saiko se sinut näyttämään hyvältä ihmiseltä, mielellään paremmalta ja moraalisemmalta kuin muut. Tiedättehän sanonnan: pahimmatkin teot tehtiin hyvässä tarkoituksessa.

Joillain ihmisillä on paljon synkempi motiivi. Eräillä ihmisillä on aina ollut pakkomielteenä maailman muuttaminen. Tavoitteet ovat hieman vaihdelleet, mutta esimerkiksi ääriuskovaiset ja kommunistit ovat halunneet muuttaa maailman täysin omien visioidensa mukaiseksi keinoja kaihtamatta. Näillä ihmisillä kyse on ideologiasta, lähes uskonnosta. Heillä on visio, ja he tekevät lähes mitä tahansa sen toteuttamiseksi. Vain muutama vuosikymmen sitten Suomessa oli monia ihmisiä, jotka halusivat Suomen liittyvän Neuvostoliittoon tai vähintään siirtyvän kommunismiin. Juuri tästä on kyse tälläkin kertaa. Nyt ideologia ei ole kommunismi, vaan monikulttuurisuus. Eipä silti, kommunismilla ja monikulttuurisuudella on merkittäviä yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat globaali aate. Molemmat kuulostavat kivalta paperilla, mutta ovat täysi katastrofi todellisuudessa. Molemmat vähentävät moninaisuutta. Molempien tavoite on tietynlainen kiero tasa-arvo; kommunismissa taloudellinen tasa-arvo valtion kansalaisten välillä, ja monikulttuurisuudessa globaali tasa-arvo siinä mielessä, että jokainen valtio on täynnä sekalaisten maiden kansalaisia jotka elävät sekasotkukulttuurissa tai realistisemmin vahvimman kulttuurin hirmuvallan alla. Molemmat ideologiat tuomitsevat vastustajansa ja kriitikkonsa fasisteiksi. Molemmat ideologiat pyrkivät estämään kritiikin esimerkiksi tiedotusvälineissä. Molemmat ideologiat vaativat luopumista; kommunismi omasta uskonnosta luopumista ja monikulttuurisuus omasta kulttuurista luopumista. On mielenkiintoista, että moni entinen taistolainen ajaa nyt monikulttuuriaatteen asiaa.

Kaikkein huvittavin havaitsemani motiivi on ehdottomasti se, jota kutsun mielelläni värinämotiiviksi. Tämä motiivi on tarkemmin sanottuna ksenomania, erilaisuuden palvonta. Ksenomaanisten ihmisten mielestä erilaisuus on ihanaa. Sitä pitää saada lisää, ja paljon, seurauksista välittämättä. Näiden ihmisten mielestä on jännää ja kivaa, että naapuriin kohoaa moskeija, tai että työmatkalla saa kuunnella eksoottisia musiikki-instrumentteja. He sulkevat silmänsä siltä, että sivuvaikutuksina saadaan jotain ihan muuta, nimittäin ryöstöjä, kunniamurhia ja pakkoavioliittoja.

Sinun on kysyttävä itseltäsi, kenelle Suomi mielestäsi kuuluu? Monikultturistien mielestä Suomi kuuluu kaikille. Minun mielestäni se kuuluu suomalaisille. Valintasi on omasi.

Neljä teesiä maahanmuutosta, osa III: Erilaisuus on rikkaus!!!

Maahanmuuton kannattajien mielestä erilaisuus on rikkaus, ja maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat siitä syystä hienoja ja hyviä asioita Suomelle. Jokainen on varmasti kuullut tämän argumentin.

Kuka tahansa järkevä ihminen myöntää, että erilaisuus voi olla rikkaus. Toimiva yhteiskunta tarvitsee erilaisia ihmisiä: taitavia, luovia ajattelijoita ja aivan yhtä lailla kädentaitoisia toteuttajia ja tekijäihmisiä. Kuka tahansa järkevä ihminen myöntää myös sen, ettei kaikki erilaisuus ole rikkautta. Yhteiskunta ei tarvitse kaikkia erilaisia ihmisiä. Esimerkkinä yhteiskunta tarvitsee hyviä valtiomiehiä, mutta ei väkivaltaisia diktaattoreita. Yhteiskunta tarvitsee heteroseksuaaleja, jotka muodostavat perheitä ja kasvattavat lapsensa. Yhteiskunta ei tarvitse esimerkiksi pedofiileja. Jos kaikki erilaisuus on rikkautta, miksi vasemmisto sitten valittaa kasvavista tuloeroista? Eikö se, että on olemassa erilaisia ihmisiä, vaikkapa rikkaita ja köyhiä, muka olekaan rikkaus? Erilaisuudenhan pitäisi olla? Niinpä.

Maahanmuuttajien väitetään olevan meille rikkaus. Maahanmuuttajien väitetään olevan rikkaus, koska he ovat erilaisia, rikastuttavat (jollain ikuisesti hämäräksi jäävällä tavalla) kulttuuriamme, lisäävät luovuutta ja avartavat ajatusmaailmaamme, ja koska heillä on kokemusta ja osaamista (jota suomalaisilla ilmeisesti ei ole). Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään näitä väitteitä.

Millä tavalla maahanmuuttajat ovat erilaisia? Onko maahanmuuttaja älykkäämpi tai innovatiivisempi kuin suomalainen? Onko hän rehellisempi? Lainkuuliaisempi? Onko hän lahjakkaampi? Onko hän kokeneempi? Onko maahanmuuttajilla joku selittämätön, taianomainen rikastuttava ominaisuus, jota kukaan ei pysty tieteellisesti osoittamaan? Mieti itse.

Miten maahanmuuttajat rikastuttavat kulttuuriamme? Tuomalla erilaista musiikkia ja veistotaidetta Suomeen? Siitäkö tässä nyt mesotaan ja maksetaan itsemme kipeiksi? Kerro ihmeessä minullekin jos keksit.

Tarkalleen ottaen miten maahanmuuttajat lisäävät luovuutta ja avartavat ajatusmaailmaamme? Ovatko maahanmuuttajat niin paljon suomalaisia luovempia ajattelijoita? Jos olisivat, miksi he tulisivat juuri tänne, sen sijaan että tekisivät luovuudellaan itsestään rikkaan jossakin muualla? Avartuuko ajatusmaailmamme jotenkin sen seurauksena, että näemme erivärisiä tai eri kieltä puhuvia ihmisiä? Emmekö tiedä heidän olemassaolostaan ja tavoistaan ellemme näe heitä?

Mitä sellaista hyödyllistä kokemusta ja osaamista maahanmuuttajilla on, jota Suomessa tarvitaan ja jota suomalaisilla ei ole? Tähän sentään on helppoa vastata. Eri puolilta maailmaa löytyy eri alojen huippuammattilaisia. Osa näistä on japanilaisia, osa suomalaisia, osa kreikkalaisia, osa kanadalaisia ja osa chileläisiä. Mutta huippuammattilaisia, erityisen osaavia ja kokeneita yksilöitä, ei ole ylitarjonnaksi asti. Millä juuri Suomi saa houkuteltua todelliset huippuammattilaiset, kun muualla verotus on matalampi, ilmasto suotuisampi ja kieli helpompi oppia? Eikö todellisuudessa käy niin, että huippuammattilaisten sijaan Suomeen muuttaa kouluttamattomia ja lukutaidottomia kehitysmaiden asukkeja, joilla ei ole kerta kaikkiaan mitään sellaista osaamista tai kokemusta, josta olisi Suomessa hyötyä? Jos ei, miksi ei?

Maahanmuutto ei todellisuudessa ole rikkaus, vaan kustannus. Maahanmuutto maksaa järkyttäviä euromääriä joka vuosi. Kaikki se raha menee mm. maahanmuuttajien työttömyyskorvauksiin ja muihin sosiaalitukiin, maahanmuuttajia varten kehitettyjen palvelujen rahoittamiseen ja virkamiesten palkkoihin sekä siihen maahanmuuttomyönteiseen propagandaan, jota kaikkialla levitetään. Lisäksi rahaa kuluu myös maahanmuuttajien rikollisuuteen – vankilat ovat maamme maahanmuuttajapitoisimpia yhteisöjä. Nämä rahat menevät sinulta ja minulta, suomalaisen veronmaksajan lompakosta. Ne rahat olisi voitu käyttää sinun lastesi päivähoitoon ja koulutukseen, tai eläkkeisiin ja vanhustenhoitoon. Ne rahat olisi voitu käyttää poliisin ja pelastuslaitosten kehittämiseen, niin että apua ei tarvitsisi odotella ikuisuutta.

Monikulttuurisuus ei oikeasti rikasta kulttuuriamme ja paranna suomalaista yhteiskuntaa. Yhteiskunta nimittäin rakentuu kulttuurille. Kulttuuri on ihmisten keskenään muodostama rakenne, joka sisältää kyllä nykyään kulttuuriksi mielletyt taiteet ja viihteen, mutta lisäksi myös sosiaaliset käyttäytymissäännöt ja tavat. Suomalainen kulttuuri on sellainen kuin on, koska suomalaiset ovat tehneet siitä sellaisen omien ajatustensa ja ulkopuolisten vaikutteiden perusteella. Vihreiden kansanedustajaehdokas Relander puhui vaalien alla kulttuurittomasta kulttuurista. Kulttuuritonta kulttuuria ei voi olla olemassa, sillä juuri kulttuuri määrittelee sosiaaliset käyttäytymissäännöt ja tavat. Ilman kulttuuria ei ole yhteiskuntasopimusta eikä yhteiskuntaa. Ilman kulttuuria ei ole mitään.

Kun kaksi erilaista kulttuuria kohtaa toisensa, syntyy aina konflikteja. Miksi? Koska erilainen kulttuuri merkitsee myös erilaisia käyttäytymissääntöjä: suomalainen voi sanoa suoraan ei, japanilainen taas joutuu aina kiertelemään ja välttämään avoimen kielteisiä ilmaisuja omasta mielipiteestään riippumatta. Tämä kiistaton tosiasia tarkoittaa sitä, että monikulttuurisuus tarkoittaa konfliktien kulttuuria – ristiriitojen ja erimielisyyksien kulttuuria, jossa ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, noudata samoja sääntöjä eivätkä kunnioita toisiaan. Mitä itse kuvittelet tapahtuvan, jos ajan suhteen täsmällinen ja sukupuolten tasa-arvoa kannattava kulttuuri joutuu yhtäkkiä samaan maahan ajan suhteen suuripiirteisen ja naista miestä vähäarvoisempana pitävän kulttuurin kanssa? Konflikti toisensa jälkeen. Monikulttuurisuus synnyttää väistämättä konflikteja, joiden laajuus ja väkivaltaisuus riippuu ainoastaan siitä, kuinka erilaisia kohtaavat kulttuurit ovat, ja kuinka monilukuisia kohtaavien kulttuurien edustajat ovat. Nämä konfliktit voidaan välttää ainoastaan yhdellä tavalla. Se tapa on sopeutuminen. Kahden kulttuurin kohdatessa vähintään toisen on muutettava omia käyttäytymissääntöjään ja tapojaan, jos aikoo elää sovussa erilaisen kulttuurin kanssa. Sopeutuminen tarkoittaa myös omasta kulttuurista, suomalaisuudesta, luopumista.

Monikulttuurisuus tarkoittaa siis kulttuurien monimuotoisuuden, diversiteetin, häviämistä. Kulttuurit menettävät omia erikoispiirteitään ja joko sulautuvat sekavaksi fuusiokulttuuriksi, joka ei ole oikeastaan mitään muuta kuin sillisalaatti, tai yksi, vahvin kulttuuri murskaa kaikki muut. Monikulttuurisuus on todellisuudessa itsessään ristiriitainen sana. Sillä monikulttuuri, ”monta” ja ”kulttuuria”, tarkoittaa todellisuudessa ainutlaatuisten, itsenäisten kulttuurien heikkenemistä ja häviämistä, ja muutamien sekavien fuusiokulttuurien syntyä tai vahvimman, jääräpäisimmän kulttuurin voittoa muista. Joka tapauksessa monikulttuurisuus hävittää maapallon kulttuurien monimuotoisuuden, aivan samalla tavoin kuin luonnonvaraisesta elinympäristöstään toisaalle siirretty eläin saattaa tuhota uuden elinympäristönsä tasapainon ja ryöstää jonkin alueen alkuperäisen eläinlajin ekologisen lokeron ja siten vähentää luonnon monimuotoisuutta. Monikulttuurisuus, ”monta kulttuuria”, tarkoittaakin siis todellisuudessa vähäkulttuurisuutta, ”monien kulttuurien katoamista.” Kenen kulttuuri katoaa, kuka sopeutuu? Logiikka sanoisi, että Suomeen muuttavan väestön kuuluisi sopeutua suomalaiseen kulttuuriin, mutta monikulttuurisuuden kannattajat eivät hyväksy tällaista luonnollista logiikkaa, vaan vaativat suomalaisia sopeutumaan maahanmuuttajiin. Toisaalta myös osa maahanmuuttajista kieltäytyy sopeutumasta suomalaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi merkittävä osa muslimeista kieltäytyy hyväksymästä naisen tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassamme.

Todellisuudessa maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät ole meille rikkaus, vaan kaksinkertainen kustannus. Maahanmuutto maksaa suomalaisille veronmaksajille riihikuivaa rahaa ja heikentää maamme huoltosuhdetta entisestään. Monikulttuurisuus aiheuttaa joka puolella maailmaa saman kauhean kustannuksen: ainutlaatuisten kulttuurien heikkenemisen, sekoittumisen ja katoamisen, ja tähän prosessiin liittyvät konflikti-ilmiöt kuten lisääntyvän rikollisuuden ja rasismin, lisääntyvän välinpitämättömyyden. Miksi haluaisimme maksaa tämän hinnan, kun todellisuudessa monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta ei ole meille juuri mitään hyötyä?

Esimerkkinä monikulttuurisuuden toteutumisesta maailmassa, kysy itseltäsi, oletko joskus valittanut siitä, miten amerikkalainen kulttuuri leviää joka paikkaan ja peittää kaiken muun alleen? Amerikkalaisen kulttuurin leviäminen ympäri maailmaa on todellista monikulttuurisuutta – iso, vahva ja näkyvä kulttuuri tulee ja jyrää pienemmät alleen. Edes sitkeimmät kulttuurit eivät voi välttyä ottamasta omaan kulttuuriinsa amerikkalaisia vaikutteita, koska amerikkalaiset vaikutteet ovat kaikkialla. Islamilainen kulttuuri leviää tällä hetkellä Euroopassa samaan tyyliin, ei elokuvien ja television välityksellä kuten amerikkalainen, vaan islamilaisista maista muuttavien valtavien ihmisjoukkojen mukana. Tätä asiaa sietää miettiä, paitsi jos olet sitä mieltä, että islamilaisen kulttuurin piirteet kuten naisen pitäminen miestä vähempiarvoisena, homojen ja lesbojen pitäminen perversseinä rikollisina ja uskonnon tunkeutuminen elämän kaikille alueille ovat tervetulleita kotimaahasi ja yhteiskuntaasi. Rikkaus on kaksipiippuinen juttu.